Kaatialan louhos (myös Kuutelokallio) on Kuortaneen Lentilässä sijaitseva käytöstä poistunut avolouhos, josta louhittiin vuosina 1942–1968 maasälpää ja kvartsia. Kokonailouhinta oli 0,65 Mt, josta malmia noin 0,516 Mt. Maasälvän pitoisuus oli 29 % ja kvartsin osuus 9 %.

Alueella on nykyään kaksi veden täyttämää louhosta. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja suurempi louhos on pyöreä ja halkaisijaltaan yli 200 metriä. Tämä yli 30 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosima sukelluspaikka. Sukeltajat ovat tuoneet kaivokseen sukelluskellon noin 21 metrin syvyyteen. Louhoksessa on tapahtunut kolme kuolemaan johtanutta sukellusonnettomuutta.

Alueella on myös jätekivikasoja, joista on kerätty jälkeen päin korukiviä.

Kuva vanhasta kaivoksesta. Lähde: Kuortaneen kunta

Lähteet: Wikipedia, Paraisten Kalkki Oy tutkimusselostus 1973. Kaatialan 80-vuotisjuhlaseminaari.

Kaatialassa 6/2023

Kaatialan vanha louhos on täyttynyt vedellä.

Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monen tasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

Muistomerkki kaivoksesta. 

Nykyään Kaatialan alue on kiintoisa käyntikohde, jonka hylkykivikasat ovat keräilijöiden ja korukiviharrastajien aarreaittoja.

Onpa täältä aikoinaan saatu mineraaleja sotateollisuuteenkin.

Kaivosteollisuuden perintönä jätetty kumpareikko.

Eipä ole alue paljon muuttunut 50:ssä vuodessa lopettamisen jälkeen. Korukivien metsästäjiä oli paikalla, kuten GTK rosvokopla etsimässä niitä kuuluisia akkumineraaleja osana alueen akkumineraalitutkimusta.

 

Se toisenlainen totuus Kaatialan kaivoksesta!

Kaatialan kaivos on mielletty korukivi- ja sukelluspaikkaparatiisina. Toisenlainen totuus lävähti kasvoille, kun penkoi alueen arkistomateriaaleja…

 

Pegmatiittien voimakkaasti radioaktiivisia mineraaleja on tutkittu Suomessa vähän. Syynä on niiden vähäinen merkitys malmeina. Pegmatiittien ontelot isoinekin radioaktiivisine kiteineen olisivat nykyaikaisen teollisen kaivostoiminnan tarpeisiin aivan liian pienialaisia.

Pegmatiittien kideonteloissa voi kuitenkin olla myös radioaktiivisia kiteitä. Kiviharrastajien olisi tämä muistettava louhoksilla käydessään. Kuortaneen seudun kolumbiitin radioaktiivisuus on tunnettu kauan, ja tätä tietoa on jo 1950-luvulla käytetty pegmatiittien etsintään säteilymittarien avulla.

GTK Kivi- ja mineraalinäytteiden kemiallinen ja fysikaalinen vaarallisuus Selvitys kiviharrastajille, 2012

 

Niobium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Nb ja järjestysluku 41. Niobium on harvinainen, pehmeä, harmaa ja sitkeä siirtymämetalli. Niobium tunnetaan myös nimillä niobi ja kolumbium.

Niobium löydettiin jo 1800-luvun alussa, mutta kaupalliseen käyttöön se tuli vasta 1900-luvun alussa. Brasilia on johtava niobiumin tuottaja. Niobiumia käytetään lähinnä seosmetallina erikoisteräksissä, joita käytetään esimerkiksi kaasuputkissa. Vaikka seokset sisältävät niobiumia enintään 0,1 prosenttia, sillä on jo merkittävä vaikutus teräksen lujuuteen.

Hyvän lämmönkestävyytensä ansiosta niobiumia sisältäviä seoksia käytetään esimerkiksi suihkumoottoreissa ja rakettimoottoreissa. Niobiumia käytetään myös usein suprajohtavissa materiaaleissa. Muita sovelluksia niobiumille ovat muun muassa ydinvoimateollisuus, elektroniikka, optiikka ja koruteollisuus.

Amerikassa niobiumista käytettiin nimeä kolumbium aina 1940-luvun loppuun asti, kun taas Euroopassa käytettiin nimeä niobium.

Niobiumia ei esiinny luonnossa puhtaana, mutta sitä voi löytää eri mineraaleista. Mineraalit, jotka sisältävät niobiumia, sisältävät usein myös tantaalia, esimerkiksi kolumbiitti ((Fe,Mn)(Nb,Ta)2O6), kolumbiitti-tantaliitti ((Fe,Mn)(Ta,Nb)2O6) ja pyrokloori ((Na,Ca)2Nb2O6(OH,F)).

Lähde: Wikipedia

Kolumbiittia louhittiin Kaatialasta 4000 kg, joka myytiin aseteollisuuden tarpeisiin Saksaan ja Yhdysvaltoihin.

Niobium, joka tunnetaan myös nimellä Kolumbium

Tällä harvinaisella metallilla on kaikki ominaisuudet täydellisen kiväärin piipun tekemiseen. Se on helppo koneistaa, aluksi. Se kestää huomattavasti paremmin lämpöä ja korroosiota kuin mikään muu ruostumaton teräs. Sillä on loistava myötölujuus ja kimmokerroin. Kuten sanoimme, täydellinen … lukuun ottamatta sen niukkuutta ja siksi sen erittäin korkeita kustannuksia. Näiden tekijöiden vuoksi niobiumia/kolumbiumia käytetään yleensä vain Gatling -tyyppisissä aseissa, joissa hinta on järkevä, jotta tämän tyyppinen täysautomaattinen ase pysyy suojattuna kuumuudelta ja korroosiolta.

Lähde NRA – NATIONAL RIFLE ASSOCIATION

Lisäksi alueen aarreaitasta löytyy monia muitakin myrkyllisiä metalleja kuten Berylliumia. Kaatialasta louhittiin Berylli:ä 18 000 kg.

Beryllium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Be ja järjestysluku 4. Se on kevein maa-alkalimetalleista. Beryllium ei esiinny luonnossa vapaana alkuaineena, vaan ainoastaan mineraaleinaan, kuten beryllinä, bertrandiittina ja krysoberyllinä.

Berylliumilla on sovelluksia eräissä metalliseoksissa ja ydinteknologiassa. Se on myrkyllinen ja syöpää aiheuttava alkuaine.

International Agency for Research on Cancer (IARC) on luokitellut berylliumin ja berylliumin yhdisteet ensimmäisen luokan karsinogeeneiksi; ne ovat karsinogeenisia sekä ihmisille että eläimille ja berylliumille altistuminen on yhdistetty erityisesti keuhkosyöpään. Berylliumpölyn hengittäminen voi myös aiheuttaa kroonisen keuhkosairauden, jota kutsutaan beryllioosiksi, jonka oireita ovat väsymys, rintakivut ja yskiminen. Beryllium myös kertyy ihmisen elimistöön, erityisesti luukudokseen. Se voi aiheuttaa myös iho-oireita ja vaikuttaa maksan ja sydämen toimintaan. Berylliumin aiheuttamat terveyshaitat voivat ilmentyä viivästyneinä.

Lähde: Wikipedia

 

Toisenlainen jälkikirjoitus

Kaivosteollisuuden julistamassa puhtaassa vihreässä siirtymässä on unohdettu tietoisesti puhua malminetsintään ja kaivoslouhintaan liittyvistä riskeistä ja haittavaikutuksista.

Tuhannet kairausreiät ovat lävistäneet radioaktiivisia ja myrkyllisiä alkuaineita, joista osa vuotaa pohjaveden mukana maaperään, porauslietteistä puhumattakaan. GTK on alistettu (pääosin veronmaksajien rahoituksella) myös mukaan tähän viherhuumaan, kuten Kaatialan seudulla tapahtuva akkumineraalien etsintä sen osoittaa. Viis pienestä radioaktiivisuudesta ja alkuainemyrkyistä, kunnostustoimista puhumattakaan. Sokliin suunnitellaan Suomen Malmijalostuksen puuhapetterien toimesta kovalla vauhdilla kriittistenmateriaalien kaivosta vihreää siirtymää julistaen. Todellisuudessa alueella on jo kaivosteollisuuden ennakkoperintönä radioaktiivisia tutkimuskasoja.

Alustavan selvityksen tulokset osoittavat, että Savukoskella sijaitseva Sokli voisi fosfaatin ja raudan lisäksi tuottaa harvinaisia maametalleja, jotka ovat välttämättömiä siirryttäessä uusiutuvan energian käyttöön.

Lähde: Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen

Kaustisen Keliberin vihreässä siirtymässä ”unohdettiin” mm.  alkuaine beryllium…

”Ympäristölupakäsittelyssä ei ole mainittu ollenkaan alkuaine berylliumia. Hänen mukaansa tätä terveyshaittoja aiheuttavaa mineraalia esiintyy louhittavassa litiumin raaka-aineessa ja se voi aiheuttaa terveyshaittoja työntekijöille.”

Lähde: Keliberin kaivohankkeen entinen operatiivinen johtaja Olle Sirén

 

Jälkikevennys

Jos GTK:n akkumineraalien etsijät olivat Kaatialassa malmia etsimässä, niin miten olisi uraani ja ydinkäyttöiset konseptiautot? Onhan nämä pienet modulaariset ydinreaktorit hallituksen kärkihankkeita…

Ford Nucleon oli Ford Motor Companyn 1950-luvulla suunnittelema ydinkäyttöinen konseptiauto. Yhtään toimivaa Ford Nucleonia ei rakennettu. Autossa olisi ollut polttomoottorin sijaan auton takaosaan sijoitettu, vaihdettava ydinreaktorimoduuli. Suunnitelma pohjautui oletukseen siitä, että ydinreaktorit ja niiden tarvitsemat säteilysuojat kutistuisivat riittävän pieniksi ajoneuvokäyttöä ajatellen.

Auton takaosaan istutetun lyijyvuoratun ydinreaktorin suuri lupaus oli poistaa jatkuvan tankkaamisen tarve. Ford kaavaili Nucleoniin ”modulaarista” vaihdettavaa ydinreaktoria. Yhden ydinreaktorimoduulin käyttöiäksi suunniteltiin 8000 kilometriä. Sen jälkeen auto pitäisi ajaa merkkihuoltoon voimalähteen vaihtoa varten.

Autossa olisi ollut kaksi höyryturbiinia. Toinen olisi tuottanut virtaa pyörille ja toinen sähkölaitteille, kuten ilmastoinnille ja valoille.

Ja tokihan Ford otti huomioon myös reaktorin synnyttämän säteilyn ja kuumuuden! Pitääkseen auton matkustajat turvassa matkustamo sijoitettiin niin kauas reaktorista kuin mahdollista – pitkälle auton etuakselin etupuolelle.

Lähteet: Wikipedia, NuclearNewsfire, Tekniikan maailma

 

Jälkihäpeä…

Jos oli puhetta modulaarisista reaktoreista, niin eipä tarvitse kauan odotella, kun kansan pottupellosta etsivät GTK & Co. uraania kotimaiseen tuotantoon. Maailman saastuttavin jäte alkaa pian vallata kaupunkeja reaktoreineen ja pitäjiä kaivosmonttuineen. Terrorfamen ”reaktorirakennus” jauhaa uraanimalmia kotiin ja maailmalle. Tulevat sukupolvet varmaan kiittävät jälkiperinnöstä. Yksi ainut lipsahdus voi jättää pysyvän vahingon tuleville sukupolville. Onko kuntalaisten mielipidettä asiasta kysytty. Kysynpähän vain Kuopion Energian ydinjohtaja Esa Lindholm?!

Kuopion Energia on tehnyt aiesopimuksen enintään viidestä pienydinreaktorista kaukolämmön tuotantoon

Yle 1.12.2023

 

Kaivosteollisuuden Kaatiksella sukelteli korukiviä ja modulaarisia ydinreaktoreita Kaivostutkijat

Jari