Tankavaaran historiaa
Kultaesiintymä Tankavaaran alueelta löytyi 1930-luvulla, kun Purnumukan kylässä asuva Aslak Peltovuoma sai unessa tiedon alueen kultavarannoista. Kesät 1932- 1934 Purnumukan kyläläiset kaivoivat sovussa kultaa Lauttaojan latvoilla ja Hopiaojalla, jota kutsuttiin myös Ruosteojaksi. Tämän puron varrella sijaitsee nykyinen Tankavaaran kultakylä.
Alueen kullankaivajien keskuudessa heräsi mielenkiinto esitellä kullankaivuuta ja kullan historiaa myös muillekin. Niinpä Tankavaaran alueelle perustettiin 1970 matkailuhuuhtomo tukikohdaksi, ja 1973 alkaen oma kultamuseo. Vuonna 2020 Tankavaaran kultakylän perustamisesta tuli kuluneeksi 50 vuotta.
Tankavaaran Kultakylän ravintola Wanha Waskoolimies ja majoituspalvelut
Lapin Kultaryntäyksen henkeen sisustettu ravintola on avoinna vuoden jokaisena päivänä. Ravintola on tunnettu esimerkiksi kullankaivajan hampurilaisesta. Ravintolan yhteydessä on majoitusta: vaatimattomat Kullankaivajain mökit on rakennettu 1970-luvulla, Korundi-huoneistot 1980-luvulla ja vuonna 2019 on valmistunut Kultaränni-hotellihuoneita. Alueella on myös caravan-autopaikkoja sekä telttapaikkoja.
Kultamuseo
Kultamuseo on yksi Suomen ammatillisesti hoidetuista erikoismuseoista. Museo toimii Sodankylän Tankavaarassa naapureinaan Tankavaaran Kultakylä ja Tankavaaran entinen luontokeskus. Vuonna 1973 perustettu Kultamuseo tutkii ja tallentaa Suomen kullankaivun historiaa sekä esittelee maailman kullanhuuhdontaperinnettä Golden World -osastollaan. Lisäksi museolla on laaja kivi- ja mineraalinäyttely. Museoon liittyy kesäisin myös ulkomuseoalue sekä kullanhuuhdontapaikka. Talvella kultaa voi huuhtoa Kultamuseossa tätä varten rakennetuissa sisäaltaissa. Museon omistaa ja sitä hallinnoi yksityinen Kultamuseosäätiö. Museo kuuluu valtionavun piiriin.
Kullanhuuhdonnan SM-kisat ja MM-kisat
Kultamuseon Tuki ry:n järjestämät Kullanhuuhdonnan SM-kisat Tankavaarassa ovat yksi Lapin vanhimmista tapahtumista. Sen taustalla on Lapin kullanhuuhdonnan värikäs historia jo yli 150 vuoden takaa. Ensimmäisen kerran Tankavaarassa vaskattiin kilpaa vuonna 1974. Kullanhuuhdonnan SM-kisat ovat perusta myös kautta maailman levinneelle kilpailu- ja harrastustoiminnalle. Nykyään järjestetään yli kahdessakymmenessä maassa kansallisia mestaruuskilpailuja sekä lukemattomia pienempiä tapahtumia.
Vuonna 1977 Tankavaarasta alkunsa saanut MM-kisaketju kiertää maailmaa jokavuotisena kullanhuuhtojien kohtaamispaikkana. 2000-luvulla kullanhuuhdonnan Maailmanmestaruuskisat järjestettiin Suomessa vuonna 2006 ja 2019.
Löydökset
Tankavaaran alue on tunnettu niin kulta- kuin mineraalilöydöistään. Kesällä 2018 löydettiin Tankavaaran kulta-alueelta alueelta Lapin ensimmäinen timantti.
Suurimmat kultahiput ovat olleet yli 60 gramman painoisia. Heinäkuussa 2020 löytyi n. 62 gramman painoinen kultahippu, jota pidetään yhtenä isoimmista lapiokaivuulla löydetty hippuna parin vuosikymmenen sisällä.
Rautatie
Kultakylän alueelle valmistui vuonna 1997 matkailijoiden kuljetukseen tarkoitettu kapearaiteinen rautatie, joka sai nimekseen Pohjois-Suomen Kaivosrautatie Oy. Rautatie kiersi Kultakylän ympäri ja ylitti kahdesti aluetta halkovan Hopiaojan. Rautatien raideleveys oli 600 mm ja kokonaispituus 1 600 metriä. Rautatien toiminta hiipui 2010-luvulle tultaessa, ja se purettiin.
Lähde: Wikipedia
Tankavaarassa 6/2013 ja 6/2022
Lapin villi länsi. Toisenlaista on Lapin malmikaivostoiminnan villi länsi: Kevitsa, Pahtavaara, Kittilä jne.
Vanha valtauspaalu. Valtauspeli on nykyäänkin kovaa. Näennäisiä paaluja hakataan pitkin Lappia kaivosyhtiöiden ja malminetsijöiden toimesta suuremmin kuin koskaan ennen!
Jäljennöksiä suurimmista löydetyistä kultahipuista.
Kultamuseossa on runsaasti nähtävää mm. vanhaa esineistöä ja kullankaivajien historiaa. Vahvasti tutustumisen arvoinen paikka!
Kultamuseon kivinäyttelyrakennus 2013.
Paikallisesta sepän pajasta ostettu paikallinen ”kotimainen sijoituskulta” 2013 maksoi euroa noin 39 €/g. Kultakuume vuonna 2023 oli nostanut hinnan jo 60 €/g. Tuottoa siis noin 50 %. Kysynnän ja tarjonnan laki vai puhtaasti spekulatiivista kultakuumetta? Kultakuume on ainakin lisännyt kullanetsintää Lapissa, ja sitä myöten kultakaivoksia on sikiämässä Lapin preerialle pilvin pimein. Jääkö yhdestä malmitonnista perinnöksi n. 999 995 g jätettä, ympäristöongelmat ja kuntatalouksien pyörivät aavikkopallot?
Tankavaarasta saa vuokrattua myös valtauksen omaan käyttöön. Kullat saa löytäjä pitää.
Pulloista rakennettu talo. Paikallinen mielikuvituksellinen tapa kierrättää materiaaleja, pullot ja pullonkorkit mukaan lukien.
Museosta löytyy myös joitakin kullankaivutoiminnassa käytettyjä koneita.
”Kultamuseon pihaa koristaa pronssinen, lähes kolmemetrinen vaskaajapatsas. Patsaan on lahjoittanut Lapinkullan Ystävät ry, ja se paljastettiin Kultamuseon 20-vuotisjuhlassa vuonna 1993. Patsaan on tehnyt taiteilija Ensio Seppänen, ja se on kunnianosoitus ”elinkautisten” kullankaivajien työlle.”
Kaivostutkijat poistuivat Tankavaarasta yhtä kokemusta rikkaampana. Kylmä Lapin kulta maistui matkalaisille myös paikallisessa vuokrasaunassa!
Tankavaara Lapin sodassa
Toisen maailmansodan aikana Saksan armeijan osastoja oli sijoitettu Pohjois-Suomeen. Syyskuun 1944 alussa sovitun jatkosodan aselepoehtoihin kuului saksalaisten joukkojen karkottaminen Suomesta. Saksalaisten vetäytyessä Lapin sodassa kohti pohjoista he viivyttivät perässä seuraavia suomalaisjoukkoja mm. Tankavaarassa, jossa käytiin verisiä taisteluja. Saksalaiset vetäytyivät Tankavaarasta suunnitelmallisesti 31. lokakuuta 1944 kohti Saariselkää.
Tankavaaran alueella on merkitty sotahistoriallinen polku (3 km), joka esittelee alueelle rakennetun suojavalliaseman rakenteita. Maastossa on vielä nähtävissä sodan aikana tehtyjä rakenteita ja polun alkuun on rakennettu maanpinnalle toisen maailmansodan ajan mallinen korsu, johon voi tutustua turvallisesti myös korsun sisällä.
Puolustusvoimat on 2000-luvulla raivannut ja tuhonnut Pohjois-Suomen alueelta löytyneitä sodanaikaisia räjähde- ja ammuslöytöjä. Esimerkiksi kesällä 2021 raivattiin Tankavaaran Ylisenvaaran alueella, jossa on ollut sodan aikana saksalaisten räjähdevarastoalue. Varastoalueella olleita räjähtämättömiä ammuksia haudattiin maahan, joita nyt siivottiin ja tuhottiin lopullisesti.
Lähde: Wikipedia
2023 tuli katsastettua Ylisenvaaran räjäytyspaikka. Räjäytyksen jäljiltä rautaa löytyi maastosta, ja lähipuiden rungoista.
Lisätietoa: Ylisenvaaran räjähteiden raivaus
Lapin sota
Lapin sodassa Suomi menetti 774 miestä kaatuneina ja 262 kadonneina (näistä jäi 164 vangeiksi) sekä 2 904 haavoittui. Kolmasosa suomalaisista kaatuneista kuoli jalkaväkimiinoihin. Saksalaisten tappiot olivat lähes 1 000 kaatunutta, yli 2 000 haavoittunutta sekä 1 300 vangiksi joutunutta.
Miinanraivaus
Saksalaiset olivat asentaneet Lappiin runsaat miinoitteet. Aluksi raivaus pyrittiin suorittamaan armeijan vakinaisen väen pioneerikunnan voimin. Kesän 1945 alussa perustettiin erillinen Pohjois-Suomen miinanraivausorganisaatio, johon palkattiin siviiliväestöä. Enimmillään henkilöstöä oli 1 500 raivaajaa. Vahvuutta vähennettiin asteittain, mutta organisaatio toimi vuoteen 1952.
Raivaustyö suoritettiin käsin miinaharavalla ja piikkitutkaimella. Suojavarustus oli puutteellista, raivaajilla oli kasvojen suojana suojalasit ja metalliverkkosilmikko. Varsinkin työn alkuvaihe vaati suuret tappiot: Raivaustyössä menetti henkensä yhteensä 72 ja haavoittui 141 raivaajaa. Noin 600 varusmiesraivaajasta kuoli 28 ja haavoittui 43.
Vuoteen 1973 mennessä saksalaisten jäljiltä Lapista oli kaikkiaan raivattu yli 800 000 ammusta, noin 70 000 miinaa ja 400 000 muuta räjähdettä, yhteensä 1 142 000 kappaletta. Yksittäisiä räjähteitä löytyy yhä vielä yli 70 vuotta sodan päättymisen jälkeen.
Lähde: Wikipedia
Sakemanneilta jääneitä ruosteista kultaa löytyy maastosta nykyäänkin.
Jälkikevennys
Tankavaaran preerialla kullat rännitti, ja miinat raivasi Kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
