Paakkilan asbestikaivos
Aikaisemmat blogit kohteelta:
https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/paakkilan-asbestikaivos/
https://kaivostutkijat.blogaaja.fi/paakkilan-asbestikaivos-maljasalmi/
Maaperä Kuntoon
Kohde kuuluu Maaperä Kuntoon-ohjelmaan, jonka toimeenpanosta vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pirkanmaan ELY-keskuksen toimeksiannosta Envineer Oy on toteuttanut ympäristöselvityksiä Tuusniemen Paakkilassa sijaitsevalla entisellä asbestikaivosalueella.
Maaperä kuntoon -ohjelman tavoitteena on tunnistaa valtakunnallisesti merkittävät, niin kutsutut isännättömät pilaantuneet alueet, joiden pilaajaa ei saada selville tai tavoiteta, tai joiden selvittäminen tai puhdistaminen olisi muulle taholle ilmeisen kohtuutonta. Ohjelma edistää ympäristön ja terveyden kannalta kiireellisten kohteiden selvittämistä ja puhdistamista, ja tavoitteena on saada alueiden mahdolliset riskit kestävällä tavalla hallintaan.
Ohjelma jakautuu kahteen osaan:
- alueiden pilaantuneisuuden selvittäminen sekä riskin- ja puhdistustarpeen arviointi
- pilaantuneeksi todettujen alueiden puhdistaminen ja muu riskienhallinta.
Ohjelman keskeiset tavoitteet on esitetty 2015 julkaistussa Valtakunnallisessa pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategiassa. Päätavoitteena on saada pilaantuneiden maa-alueiden merkittävät riskit terveydelle ja ympäristölle hallintaan kestävällä tavalla 2040 mennessä.
Maaperä kuntoon -ohjelma kohdistuu isännättömiin, kiireellisiin kohteisiin, joiden selvittäminen ja puhdistaminen edellyttävät valtion rahoitusta.
Paakkilassa louhittiin asbestia vuodesta 1907 vuoteen 1976 saakka. Kaivostoiminnan jälkeen alueella tehtiin useita selvityksiä, joihin perustuen laadittiin kunnostussuunnitelma sekä toteutettiin kunnostustoimenpiteitä vuosien 2002-2003 aikana. Kohteessa on tehty vuonna 2005 takuutarkastus ja vuonna 2011 maastokatselmus, joissa peitettyjen alueiden todettiin olevan kunnossa. Viimeisimmät laskeumamittaukset alueella toteutettiin vuonna 2015, jolloin asbestikaivosalueen ilmassa todettiin edelleen esiintyvän asbestia. Vuonna 2021 toteutettujen selvitysten tarkoituksena oli varmistaa alueelle tehtyjen peittorakenteiden kunto sekä selvittää alueen nykytila asbestin esiintyvyyden osalta. Ympäristöselvitykseen sisältyi maastokatselmuksia (maa- ja vesialueet), ilmanlaatumittauksia, sienitutkimuksia sekä alueella olevien rakennusten katselmointia.
Louhitusta kivestä noin 80 % oli jätettä, joka vietiin jätekivialueille. Jätekivialueet on tehty päätypengerryksinä antamalla louheen vieriä luonnonmukaiseen kitkakulmaan, jolloin luiskien kaltevuudeksi on muodostunut 1:1,5-1:2. Ennen maisemointitöitä sivukiven joukossa oli paikon havaittavissa hiekkamaiseksi rapautunutta asbestikiveä. Jätekivialueet on näiltä osin peitetty vuosien 2002-03 kunnostustöissä. Malmin rikastusprosessissa erottunut jäte vietiin jätehiekka-alueille. Jätehiekka vastaa rakeisuudeltaan keskikarkeaa hiekkaa. Toiminnan jälkeen hiekkapenkereet olivat sateiden ja sulamisvesien vaikutuksesta muovautuneet loiviksi, suurimman luiskakaltevuuden ollessa n. 1:2. Jätehiekka-alueet peitettiin kokonaisuudessaan vuosien 2002-03 kunnostustöissä
Alueella tehtiin kaivostoiminnan jälkeen useita selvityksiä, joihin perustuen laadittiin alueelle kunnostussuunnitelma Suomen IP-Tekniikka Oy:n toimesta vuonna 1999. Kunnostuksen periaatteena oli se, että kaikki kuitupitoisuuden 50 000 kuitua/g ylittävät maa-alueet peitetään puhtailla mailla. Peitettävien alueiden rajaukset oli määritetty pääosin GTK:n raportin ”Asbestin esiintyvyys, riskinarviointi ja haittavaikutus Paakkilassa” perusteella. Kaivaminen oli ehdottomasti kiellettyä. Kunnostukselle haettiin ja saatiin ympäristölupa (Itä-Suomen ympäristölupavirasto päätös 59/01/3, DNro 2000/201, 30.11.2001). Kunnostustyö alueella toteutettiin vuosina 2002-03. Tilaajana oli Pohjois-Savon ympäristökeskus ja urakoitsijana Tieliikelaitos Savo-Karjalan palveluyksikkö. Kaikki kunnostustyöt toteutettiin peittämällä asbestia yli määritetyn kuitupitoisuuden sisältävät alueet puhtailla kerroksilla: – jätekivi- ja jätehiekka-alueet peitettiin moreenimaalla (vähintään 10 cm kerros tiivistettynä) sekä kasvukerroksella (multaa vähintään 10 cm) n. 10 ha alueella loka-marraskuussa 2002. – yksityisteiden suojaus toteutettiin 31.10.-4.11.2002. Vanhan tien päälle levitettiin 2-lk suodatinkangas ja sen päälle vähintään 10 cm:n murskekerros – rantaviivaa siirrettiin 5.-25.2.2003 n. 2 km matkalta järvelle päin 15-40 m. Vesistötäytön pohjalle levitettiin 3-lk suodatinkangas, jonka päälle tuli 50 -75 cm:n sorakerros. Rantaviiva eroosiosuojattiin seulanperäkivellä – järvialueen pohjan suojaus toteutettiin 5.-25.2.2003 n. 75 000 m2 alalla. Pohjaan levitettiin 3-lk suodatinkangas ja päälle hiekkaa vähintään 20 cm kerroksena. Kunnostusurakan takuutarkastus pidettiin 30.8.2005, jolloin työ hyväksyttiin eikä urakoitsijalle vastattavia puutteita tai virheitä jäänyt.
Selvityksen perusteella vuosina 2002-03 jätealueille sekä vesialueille tehdyt peittorakenteet ovat hyvässä kunnossa ja alueen maisemoituminen on edennyt hyvin. Peittorakenteiden osalta ei ole tarvetta korjaaville toimenpiteille. Ilmanlaatututkimuksissa todetut asbestikuitujen pitoisuudet olivat alhaiset, eivätkä edellytä toimenpiteitä
Selvityksen perusteella alueen maaperässä asbestia voi esiintyä myös muualla, kuin yleiskaavassa rajatuilla alueilla. Tämän vuoksi kaivutoimenpiteitä Paakkilan alueella tulisi välttää ja mikäli kaivua tarvitaan, tulee maiden pölyäminen estää esimerkiksi kastelulla ja kaivumaiden peittämisellä puhtailla maa-aineksilla
PAAKKILAN VANHA ASBESTIKAIVOSALUE TUUSNIEMI YMPÄRISTÖTUTKIMUKSET 2021, Envineer Oy
Paakkilassa 5/2023
Päälouhos, joka on myös laitesukellusharrastajien käytössä talvisin.
Alueella on myös pari pienempää louhosta metsiköiden kätköissä piilossa.
Hajoamispisteessä oleva rakennus asbestirakennusmateriaaleineen.
Vanha tuttu asbestitehdas samaa sarjaa materiaalien suhteen. Kohteessa ja tehtaan uudisosan laajennuksessa toimii nykyisin myös Paakkilan konepaja.
Vanha räjähdevarasto. Asbestia löytyy tästäkin ainakin asbestilevyjen ja kermikatteiden sekä bitumieristeiden muodossa.
Malmin murskauspiste. Rikkoontunutta asbestijätettä maassa (levyt ja Varttikate).
Asbestimalmia maastossa. Yleisesti ei erityisen paljon, mutta löytyy silti. Muistakaapa, että asbestikuitua ei silmin pysty erottamaan! Kaivostoiminnan seurauksena lähialueille on levinnyt triljoonittain asbestikuituja, jotka jatkavat kiertoaan maaperään laskeutuneena tai peittyneenä, tai ulkoilman tuulessa leijuen.
Työntekijän päivittäisen asbestille altistumisen raja-arvo on 0,1 kuitua kuutiosenttimetrissä (eli 100 000 kuitua/m3) hengitysilmaa kahdeksan tunnin keskiarvona!
Lähde: Valtioneuvoston asetusasbestityön turvallisuudesta 798/2015
Sulffidipitoista kiviainesta löytyy myös vähäisessä määrin sivukivialueilta.
Mihinkä kategoriaan tämän malmin luokittelisi…?
Jälkipohdinta
…Envineer:n tutkimuksista
- Ilmanlaatumittaukset on tehty yhteen kuukauteen perustuen. Raportissa ei ole kerrottu selkeästi ilmanolosuhteita. Onko mittauksia tehty mökkiläisten sorateiden läheisyydessä auton ajaessa ohi kuivalla kesäkelillä? Entä Joensuun tien pientareiden pölyämiset? Uusin mittaustulos 2015 tulokseen verrattuna poikkeaa selvästi. Johtopäätökset mistä alenema johtuu, ei ole esitetty. Myöskään kunnostustoimia 2015 ei ole tehty, mikä selittäisi kuitujen vähenemisen! Mittaukseen liittyviä epävarmuuksia ei ole esitetty. Tuloksen tulkinta on melko hatarasti perusteltu!
- Murskauspisteen aluetta ei ole huomioitu tai tutkittu.
- Asbestipitoisia rakennusmateriaaleja lojuu pitkin poikin aluetta. Paljonko on penkattu maan kätköihin? Ei ole tutkittu tai selvitetty.
- Sukellustoimintaa ei mainittu olenkaan. Sukellustoiminnassa kuuleman mukaan märkäpukuihin sitoutuu vähän asbestia, ja pukujen kuivuttua pölisee mukavasti ilmaan ja hengitysteihin.
- Rannan täyttötöiden alueet tarkastettu melko suurpiirteisesti. Sedimentoituneen asbestilietteen määrästä ei ole selkeää käsitystä m3 tai tutkittu pohjaa muutoin kuin visuaalisesti.
- Kaikkia louhosalueita kuin päälouhosta ei ole tutkittu.
- Ei ympäristöasiaa, mutta lähiasukkaiden terveystilannetta ei ole tutkittu. Olisi mielenkiintoista tietää ns. plakkitaudin esiintymistä (keuhkoihin kertyvän asbestipölyn seurausta).
Yleiskommenttina alue on varmasti huomattavasti paremmassa kunnossa kuin ennen yhteyskunnan verorahoilla suoritettuja kunnostustoimia. Todellisuudessa alue olisi luokiteltava vaarallisen jätteenkaatopaikaksi! Lähialueelle on levinnyt tosiasiassa triljoonittain pontenssiin jotain kappaletta asbestikuituja, jotka leviävät ilman mukana enemmän tai vähemmän. Enemmän maaperään liittyvän mekaanisen rasituksen muodossa (autolla ajo soratiellä, ojien kaivu jne.) sekä tuulisilla keleillä.
Tiivistetysti voisi väittää, että Paakkilassa ei ole olemassa ketään, eikä tule olemaan ketään, tahoa vastuunkantajan roolissa! Mystinen isännätön musta-aukko asbestikaivosteollisuuden jälkiperintönä…köh!
Jälkiperintö
Mainitaan, että asbestin käyttö maailmalla ei ole ollut suinkaan kiellettyä!
Yhdysvallat kieltää asbestin käytön
Yhdysvalloissa ympäristönsuojeluvirasto EPA ilmoitti maanantaina asbestin kattavasta kiellosta. Asbestia käytetään Yhdysvalloissa edelleen useissa tuotteissa, kuten esimerkiksi kloorivalkaisuaineissa ja jarrupaloissa. Kielto astuu voimaan asteittan kahden vuoden kuluessa.
Asbesti tappaa uutistoimisto AP:n mukaan kymmeniä tuhansia amerikkalaisia vuosittain.
Lähde: AP 18.3.2024
Dokkari: Loputon asbestiongelma
Envineerin asbestiraportin Paakkilassa tarkasti Kaivostutkijat
Jari
