Rautavaarassa syksyllä 1976 ja keväällä 1977 tehdyissä geologisen tutkimuslaitoksen uraanitutkimuksissa oli kohteena Outokumpu malminetsintä Oy:n vanha aihe Kainuun liuskejakson eteläpäässä.
Riomäellä oli todettu kahdessa paljastumassa voimakasta radioaktiivisuutta. Pohjoisempi paljastuma on kiillegneissiä, missä uraani on biotiittitorogummiitti-monatsiittiosueissa (Th 14 %, U 1 %).
Eteläisempi paljastuma on amfiboliittimaista kiveä, missä on uraanipitoisia silmäkkeitä (U 13 %, Th jälkiä, Cu 0.32 %, Pb 5.80 %). Muita radioaktiivisia paljastumia alueelta ei ole tavattu.
OKME:n raportin mukaan on hyvin vähän todennäköistä, että alueella on ekonomista malmia, mutta se ei selviä ilman syväkairausta.
SELOSTUS RAUTAVAARASSA SUORITETUISTA URAANITUTKIMUKSISTA M60/3343/-78/1/10, 5.5.1978
Torium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Th (lat. thorium) ja järjestysluku 90. Torium on radioaktiivinen aktinoidisarjan metalli ja uraanin lisäksi ainut selvästi radioaktiivinen alkuaine, jota esiintyy maankuoressa merkittäviä määriä. Lähes kaikki luonnon torium on sen pitkäikäisintä isotooppia torium-232 (232Th), jonka puoliintumisaika on 14,05 miljardia vuotta.
Lähde: Wikipedia
Rautavaaran Riomäellä 6/2021
Jäljille päästiin hakkuuaukon punertavan kiven perusteella.
Pohjoisempi esiintymä paikallistui lopulta mäen rinteeseen, jossa oli pieniä malminetsijöiden koekaivantoja esillä. Eteläinen uraanipitoisempi kohta jäi tällä kertaa paikantamatta, mutta todennäköisesti sekin oli jossain kohdin esillä. Kaivannot sijaitsevat vain noin reilun kilometrin päästä pumpulikirkon luonnonnähtävyydeltä.
Radioaktiivinen suoni. Säteilytasot isoimmillaan 10..20 mikrosievertiä/h eli huomattavia!
Mielenkiintoinen nosto malmietsinnässä oli harhautuminen Neuvostoliiton atomikokeiden jäljille. Laskeumaa on tullut aikojen saatossa perinnöksi asti Rautavaarallekin. Se siitä puhtaasta luontokuvasta… Saapa siten Tiilikkajärven kansallispuiston laajennus oman laskeumansa ja vanhat uraaninetsintäkuopat…
Rautavaaran ”mustaliuskeprojekti”
Malminetsintäyhtiö Metals One ja konsulttiyhtiö GeoPool vierailivat 4.9.2024 tapaamassa kuntalaisia, kunnan luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita, kun yhtiö piti kunnan valtuustosalissa kaikille avoimen infotilaisuuden. Kiitokset Metals Onen konsernijohtaja Jonathan Owen, Suomen maajohtaja Robert Mannström, konsulttiyhtiö GeoPoolin osastopäällikkö Robert Stenberg ja geologi Ella Leskelä vierailustanne Rautavaaralla!
Metals One on malminetsintäyhtiö, joka keskittyy erityisesti akkujen valmistuksessa käytettävien mineraalien etsintään Suomessa ja Norjassa. Yhtiön tavoitteena on tunnistaa ja määritellä akkumineraalivarantoja Euroopan markkinoille tuotettavaksi.
Kunnan valtuustosalissa järjestetyssä infotilaisuudessa yhtiö kertoi Rautavaaralta löytämistään mineralisoituneista mustaliuske-esiintymistä, jotka sisältävät nikkeliä, sinkkiä, kuparia ja kobolttia. Esiintymiin soveltuisivat edulliset ja vähähiiliset louhintatekniikat sekä malmin bioliuotus. Alustavan taloudellisen arvioinnin (PEA) avulla yhtiö arvioi hanketta ja sen mahdollisia toteutusvaihtoehtoja. Yhtiön alustavien suunnitelmien mukaan Rautavaaralle olisi tarkoitus rakentaa avolouhos ja jalostamo. Kaivaminen alkaisi Pappilanmäeltä ja alustavan arvion mukaan tästä voisi syntyä Rautavaaralle jopa 1 000 uutta työpaikkaa. Yhtiön mukaan mustaliuskeprojekti voisi edetä optimistisella aikataululla tuotantoon jo vuonna 2030.
Kunnalle on erityisen tärkeää, että sen luonnosta huolehditaan – onhan Rautavaara kuntastrategiansa mukaan paras luonnostaan!
Kunta tiedottaa asiasta lisää, kun uutta tietoa on saatavilla. Lisätietoa kaivoslain mukaisten hakemusten ja päätösten alueista Tukesin, eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sivuilta osoitteesta: https://gtkdata.gtk.fi/kaivosrekisteri/
Lähde: Rautavaaran kunta
Metals One
Kepulainen kaivos Rautavaaralle!
Näin se Kepulainen kaivospiiri pyörii. Keskustavaikutteinen Mikko Kärnä kerää poliittisia irtopisteitä heti Rautavaaralle saavuttuaan. Mikä parempaa kuin saada ”Savon Samoa” taloudellisesta kurimuksesta pois perustamalla sinne kaivos! Tämä kepulainen Kärnä onkin sopiva kaveri kaivoslobbareiden Lintilä & Pekkarinen Duoon. Kolme Tavia Samoalla!
Tekoälyllä luotu irvokas kuvaelma kaivoksesta Keyrityn rannalle. Vastaveto kaivosyhtiön puhtaan vihreään markkinointiaineistoon.
Kovin on lyhytkatseista näiden Kepulaisten näkemys kuntatalouden pelastamisesta kaivostoiminnalla. Kaivos on hetken hurma. Jos jotain verotettavaa kunnan kassaan kertyy, niin kaikki menee infran investointeihin. Työt tekee pian itsestään ohjautuvat dumpperit, ja FIFO työvoima (fly-in fly-out), joka lennätetään halpatyömaista. Luonnonvarojen hyödyntäminen ei automaattisesti johda kunnan ja kuntalaisten vaurastumiseen. Voi käydä päinvastoin. Tuloksena on, että luonnonvaroista kertyvät tuotot valuvat harvojen taskuun, ja pitkän tähtäimen talouskasvu ei pääse vauhtiin tai tyrehtyy aikanaan. Kaivoksen sulkeuduttua ”voitot” ovatkin korkeintaan jääneet kaivosklusterin ympärillä pyöriviin puuhapettereiden taskuihin kuin kuntalaisten suureksi pääomaksi.
Yksittäiset kaivokset ovat jätti-investointeja, joiden toiminta on ajallisesti rajallinen. Viime vuosikymmeninä käynnistyneiden kaivosten toiminta-aika on jatkuvasti lyhentynyt, kun esiintymät ovat tulleet kannattaviksi käynnistää suurella volyymilla. Rajallinen aika on kuitenkin haaste. Mitä jää perinnöksi muutaman vuoden tai parin vuosikymmenen kaivossaagasta? Todellisuudessa Rautavaaran malmio on todella köyhää, ja vastapainona tulee aivan tolkuttomat määrät jätettä. Kuten Talvivaarassa määräkö korvaa laadun? Köyhä malmi on lisäksi erityisen suhdanneherkkä kaivosalalle. Juniorikaivosyhtiöistä puhumattakaan… Voisi jo epäillä suuresti jo tässä vaiheessa laskuvirhettä tulevaan kannattavuuslaskelmaan. Tämä peli on nimeltään kaivoskeinottelu. Mikä rooli on kunnanjohtajalla ja poliitikoilla kapaloimassa kaivoshanketta?
Markkinointi aineistossa ei ole juurikaan puhuttu mitä haitta-aineita malmio sisältää. Talvivaaran mustaliuskeen tapainen malmio on 100 % varmasti ympäristöriski suurine rikkipitoisuuksineen.
Kolarissa Rautuvaaran kaivos ja Partekin sementtitehdas työllisti suoraan noin viidenneksen kunnan työvoimasta 70-luvun puolivälissä. Molempien toiminta loppui 80-luvun lopussa, mistä syntyi jättimäinen rakennemuutosongelma ja apuun tarvittiin myös valtiota. Mitäpä on odotettavissa siten Rautavaaralla?
Kestävä pitkäaikainen Kuntatalouden ihme ei Savon Samoalla tule saapumaan kyllä kaivoksen perustamisella. Rautavaara on todellisuudessa monien luontokohteiden mahdollisuus. Näistä mainittuna: Keyrittyjärvi, Älänne, Tiilikkajärvi ja Metsäkartano. Valitettavasti Suomi Oy Ab:n markkinointi matkailun saralla on monesti nähtynä umpisurkeaa. Näin näyttäytyy myös Rautavaara. Kaivokseen sijoitettu investointirahamäärä olisi huomattavasti kestävämpi vaihtoehto pitkässä juoksussa. Myös matkailu vaatisi investointeja!
Rautavaara on saanut uuden uljaan näkötornin Kiparin mäen päälle. Olisiko tämä torni huutoäänestettävä kunnan Isännän kunniaksi ”Kärnän kaivostorniksi”?
Kärnälle Rautavaaran tulevan uraanikaivoksen paikallisti Kaivostutkijat
Jari
Riitta Kurvinen
Rautavaaran Metsäkartano ja mainittu pumpulikirkko ovat tuttuja. Taas kerran on aivan käsittämätöntä, miten kaivosyhtiöt manipuloivat kuntapäättäjiä lupailemalla valtavasti työpaikkoja ja jättämällä kertomatta kaivoksen jälkeensä jättämän ympäristökatastrofin. Kiitos tuosta uraanin puoliintumisajan mainitsemisesta! Voi, kun se saisi kuntapäättäjät edes pysähtymään ja miettimään, mikä kunnan tulevaisuus on kaivoksen jälkeen. Euroopan Unionin kriittisten mineraalien asetusten jälkiseurauksena on EU:n suunnitelmat ottaa Suomi EU:n Kongoksi, jolla ei ole enää minkäänlaista valtaa oman maansa luonnosta päättämisessä. Maamme kaivoslaki on kehnompi kuin Kongon kaivoslaki ja Kongossa saadaan kaivoksista jopa tuloja, meillä valtio ei sitäkään halua edelleenkään; 0,6% vero ei riitä edes kaivosten jättämien ympäristökatastrofien siivoamiseen.