Konttiahon valtausalue sijaitsee Kuusamon kunnassa noin 3 km Rukatunturin hiihtokeskuksesta länteen.

Aihe malmitutkimuksiin saatiin Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) malmigeologisen kartoituksen yhteydessä tekemistä radioaktiivisuuden mittauksista, joissa huomattiin kesällä 1985 Konttiahon alueella voimakkaita säteilytason vaihteluita.

Konttiahon valtausalue kuuluu osaan noin 20 km2:n alueellista pintamoreeninäytteenottoaluetta sekä osaan noin 120 km:n syvämoreeninäytteenottoaluetta. Valtausalueelta on otettu kaikkiaan 276 kpl pintamoreeninäytteitä noin metrin syvyydestä. Syvämoreeninäytteitä on otettu 20 kpl. Litogeokemiallisia tutkimuksia varten tutkimusojista on otettu 556 soijanäytettä.

Syväkairausreikiä on kairattu kaikkiaan 6 kpl, yhteensä 513.9 m. Kairauksissa on käytetty tankokokoa T-56. Reikiin on jätetty suojaputket. Tutkimusojia on kaivettu kaikkiaan 21 kpl. Niiden yhteispituus on noin 1440 m.

Konttiahon alueelta on paikannettu kultamineralisaatio (Ml, M2, M3 ja M4) neljästä eri kohdasta, joissa kultapitoisuus saattaa pistemäisesti nousta hyvinkin korkealle. Mineralisaatioista suurimman muodostaa Ml.

Käsinäytteissä uraanipitoisuus voi paikoin nousta noin 15 %:iin. kobolttipitoisuudet vaihtelevat välillä 200 – 1000 g/tn. Muiden arvometallien pitoisuudet ovat merkityksettömän pieniä

Konttiahon valtausalueen mineralisaatioiden yleisimmät sulfidimineraalit ovat rikki- ja magneettikiisu. Vähäisemmässä määrin esiintyy kuparikiisua, koboltti hohdetta, kobolttipentlandiittia, molybdeenihohdetta, markasiittia ja radiogeenistä lyijyhohdetta. Uraanimineraaleista tavallisin on uraniniitti.

Uraanipitoisuus vaihtelee huomattavasti; 0.05 %:sta useaan prosenttiin. Konttiahon alueelta on paikannettu yli 10 radioaktiivista, synnyltään hydrotermistä piippua, joiden halkaisija vaihtelee 0,5 m – 20 m.

GTK TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA, VALTAUSALUEELLA KONTTIAHO (KAIV.REK.N:O 4013/2) TEHDYISTÄ MALMI TUTKIMUKSISTA VUOSINA 1985 – 1989

Konttiahon ”kultamailla” 6/2025

Katsaus Konttiaho kaivostutkijoihin. Omalukunsa ovat lisäksi lähialueen muut valtaukset. Päätirehtööreinä ovat hääränneet tutut GTK ja Outokumpu. Muut kaivoskeinottelijat vanhan haaskan perässä myöhemmin.

Mineralisaatiopaikoissa oli paljastettu kalliota koneellisesti, ja näitä ei ole peitelty! Mineralisaatio M3.

Kuvan vanhasta konttiahon valtauksesta vuonna 1998.

Alueen lukuisista kaivannoista voi erehtyä luulemaan ojituksiksi. Näin ei kuitenkaan ole.

Myös kalliopaljastumat voivat hämätä…

Mineralisaatiossa M2 löytyi kovimmat säteilytasot, jotka olivat paikoin tuntuvat noin 20 mikrosievertiä/h.

Vain kivenheiton päässä on kallionlouhintaa murskeeksi. Kaivanto jatkui aivan murskekasan reunalle. Kaivannoissa säteilytasot vaihtelivat suuresti normaalista näihin suurempiin säteilypesäkkeisiin.

Mineralisaatiolla M1 löytyi monttu, ja sen pohjalta rapautunut ”yellowcake”. Pintavedet valuvat montun läpi läheiselle suolle. Ylimääräiset GTK:n aikaiset ravinteet mukanaan…

Tulppaamaton kairaputki.

Ja myös hatullinen putki. Lisäksi laajalla alueella oli puisia keppejä merkkinä näytteenottopaikoista.

Soijaporausreikiä löytyi taas kairaputkia huomattavasti enemmän. Kohdalla kohonnutta säteilyä.

Ja kvartsin kyljestä se kulta usein löytyy? Niin löytyy myös uraania!

Konttiahon kimmeltävät kätköt – seikkailu säteilyn sylissä

Kun Kouvervaaran uraanilähteillä olet saanut tarpeeksesi luonnon ylenpalttisesta radioaktiivisista rappiolähteistä, voit vaivatta suunnistaa Konttiahon koruttomille kraattereille — vain kolmen kilometrin päässä Rukan huipulta.

Konttiahon monttuparatiisi muistuttaa GTK geologin unta suuresta kulta-aarteesta, mutta toisille se voi edustaa vastuutonta kaivostutkimusta. Eikä siinä vielä kaikki! Bonuksena löytyy myös paljaita säteileviä uraanipiippuja — loistava kriittisen mineraalien kohde niille, jotka haluavat hehkuvan vihreää kobolttia vihreään siirtymään.

Entäpä ne tulppaamattomat soija- ja kairareiät? Arvoituksellisia aikakapseleita, jotka viestivät tulevaisuuteen: ”Olemme edelleen täällä. Ei hätää, emme ole kadonneet — meidät vain unohdettiin peitellä”

Geologian tutkimuskeskuksen arkistoissa voi pian olla oma osastonsa: ”Unohdetut reijät ja muut mystiset montut maaperästämme.”

Ja mikä parasta, aivan vieressä jyllää kalliolouhinta. Kuinka se ottaa huomioon säteilevät mineraalit ja raskasmetallit? Arvaus: ei mitenkään.

Entä kaivosyhtiöt? Alueella on seikkaillut jälkeen päin koko A-luokan seikkailijaryhmä: Polar Miningista Beldevere Miningiin, ja väliin mahtuu muutama Kuusamo Goldin kullanhohtoinen haave. Mikä yhdistää heitä? Ainakin hurja visio, huterat luvat sekä valvonta sekä kadonnut yhteys alueen ympäristö-ja matkailuarvoihin.

Kullanhohtoisella Rukalla kävi Kaivostutkijat

Jari