LAPIN MARMOREISTA

Lappilaiset dolomiittia sisältävät marmorit ovat olleet luonnonkiven valmistuksen raaka-aineena jo 1950-luvulta lähtien. Kaksi mielenkiintoisinta marmorilaatua ovat Louen vaalea marmori ja Sinermänpalon vihreä marmori. Lapin tunnetuin ja louhituin luonnonkivi on vaaleanharmaa, harmaanruskea tai kellertävä marmori Louen kylästä Tervolasta. Kivi tunnetaan kaupallisesti nimellä Lappia Ruska. Lapin Marmori Oy aloitti Louen marmorin hyödyntämisen vuonna 1954.

Pienirakeinen Louen marmori kuuluu 2100–2060 Ma vanhaan Rantamaan muodostumaan. Se koostuu dolomiiteista, joissa on kvartsiittia ja mafisia tuffiitteja välikerroksina. Dolomiittipaljastumissa esiintyy tyypillisesti stromatoliittirakenteita. Aallonmerkit ja virtakerroksellisuus kertovat kiven sedimenttisestä alkuperästä. Marmorin päämineraalit ovat dolomiitti ja kvartsi. Stromatoliitit ovat kerrostuneita muodostelmia, jotka ovat syntyneet matalassa meriympäristössä sinileväyhdyskuntien (syanobakteerien) merivedestä saostamasta karbonaatista. Rantamaan muodostumassa stromatoliitit erottuvat selvästi rapautuneilla paljastumilla pyöreinä, yleisimmin halkaisijaltaan 1–20 cm:n muotoisina muodostumina. Poikkileikkauksissa ne näkyvät kaarina tai pylväinä. Ne ovat Suomen vanhimpia fossiileja.

Louen marmorin louhinta väheni 2000-lukua kohti tiheän rakoilun ja materiaalin heterogeenisyyden vuoksi, ja louhinta on nyt loppunut. Kaunista Louen marmoria on käytetty lukuisissa rakennuksissa Suomessa, mm. Presidentinlinnan sisätiloissa, Eduskuntatalon sisätiloissa, Kansalliskirjaston kupolisalin lattiassa, Helsingin Pohjantalon julkisivussa ja Kokkolan Kauppakeskus Maximin julkisivussa. Turussa Louen marmoria on käytetty Kivikukkaron toimistorakennuksen julkisivussa ja Puutarhakatu 34:n toimistorakennuksen portaalissa sekä useiden muiden rakennusten sisustuksessa.

Lähde: Kivi Ry, Natural stone in urban design in the City of Turku in southwestern Finland

 

 

Hiljaiselo entisen Lapin Marmorin, entisen Lapp-Rock Oy:n louhoksella ja tuotantolaitoksella jatkuu. Kolme vuotta sitten Lapp-Rockin konkurssipesän omaisuuden ja oikeudet osti Viipurin investointikomppania Viinko Oy.

Yhtiö on keskittynyt käynnistämään Puolangalla olevan louhoksen, kertoo Viinkon Suomen edustaja Alexander Larchikov. Tuotannon käynnistymisestä Tervolassa ei ole vielä varmuutta.

Viinko Oy etsii Tervolaan yhteistyökumppania, ja mahdollisesti toiminta pääsee alkamaan ensi vuonna, yhtiön edustaja Alexader Larchikov arvelee.

Viinko Oy:n ja Tervolan kunnan välinen tuotantorakennuksia ja tonttia koskeva vuokrasopimus on voimassa ensi vuoden kesäkuun loppuun.

Yle 1.12.2009

Tervolan kunta on hylännyt Lapin Marmorin tilasta saamansa kaksi ostototarjousta. Kunnanhallitus hylkäsi tarjoukset maanantaina liian alhaisen hinnan vuoksi.

Yle 30.8.2011

 

Noin puolen miljoonan euron lasku on tulossa Puolangan kunnalle Lapp-Rock Oy:n konkurssista.

Kunta myönsi vuosi sitten yhtiölle 100 000 euron lainan omavelkaisen takauksen ilman vastavakuutta. Kunnan ja paikallisen Osuuspankin omistaman kehitysyhtiö Pukesin kautta kunta on lainannut yhtiölle 400 000 euroa. Lainan vakuutena on nyt arvottomia Lapp-Rockin osakkeita.

Konkurssia haki Oulun ja Kainuun verovirasto 100 000 euron verosaatavista. Rahat loppuivat kesken strategiamuutoksen.

Puolangalla yhtiö on viime aikoihin saakka valmistellut Rahikkalanvaaran liuskekiviesiintymän käyttöönottoa.

Yhtiön mukaan sen Lappia Silver -nimellä koemarkkinoidut liuskekivet herättivät markkinoilla suurta kiinnostusta.

Viime vaiheissa yrityksen toimintastrategiaa yritettiin muuttaa jalostuksesta raakakiven myyntiin, mutta rahat loppuivat eikä yhtiö päässyt yrityssaneeraukseen.

Kaleva 15.9.2005

Lapin marmorikiven jäljillä 6/2022

Louepalon louhokset sijaitsevat Tervolan pohjoispuolella. Karkeasti alueelta löytyy 3 isompaa louhosaluetta.

Yksi Louen vanhimmista louhoksista liuskekivikasoineen alueen länsipäästä.

Kiviteollisuuden jätekivikasoja löytyy täältäkin.

Siellähän sitä Lappia Ruskaa näkyy. Kotimainen vaihtoehto Finlandia taloon!

 

Päälouhos, joka sijaitsee itäpäässä aluetta.

Löytyy myös vähän muutakin kuin puhdasta marmoria.

Etsi tästä kuvasta hyväksyttävässä kunnossa oleva Viipurin investointikomppanian louhosaitaus… Onkohan valvova viranomainen käynyt suorittamassa 10-vuotistarkastuksen ja lyönyt kumileimaisimella TUKES-hyväksynnän tällekin alueelle? Onko aita ollut edes 2007 laadultaan sellainen, että kestää tuulet ja tuiverrukset?

Kaivospiiri on myönnetty 2.1.1976 Lapin Marmori Oy:lle, siirtynyt Lapp-Rock Oy:lle 29.11.1996 ja Viipurin Investointikomppania Oy:lle 16.4.2007.

Kaivospiirillä on louhittu marmoria. Toiminta on päättynyt jo vuosia sitten. Kaivosviranomaiseen saapuneen ilmoituksen perusteella alueella on suoritettu sen siistimiseksi kunnostustöitä, purettu rakennelmia, rautarakenteita ja sähkölinja. Lisäksi alueelta on viety pois mm. öljytynnyreitä muuta romua.

Lupamääräys 2

Hakijayhtiö vastaa kaivospiirin lopettamisen jälkeenkin avolouhosaitojen kunnosta ja turvallisuudesta sekä varoituskylttien asianmukaisesta kunnosta…. Tarkastusväli on 10 vuotta.

ILMOITUS LOPPUTARKASTUKSESTA KAIVOSPIIRIN LAKKAUTTAMINEN, TUKES 2013

Lapp-Rock:n marmoria?

Onko Viipurin Rajapojat lanseerannut tästä oman tuotemerkkinsä?

”Mainilan laukaukset”

Jätekiveä löytyy alueelta vielä paikoin runsaasti. Alueen ennallistamista ei näköjään Tukes ole älynnyt vaatia. Takuurahoista puhumattakaan…

”Louepalon kihara”

Tällainen oli tämän kivilouhoksen tilanne 2022. Uutta kehityshanketta odotellessa…

 

Louepalon konkurssien aikaiset marmorit aitasi Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko