Kylylahden kaivos
Kylylahden kaivos on Suomen entinen kaivos, joka sijaitsi Polvijärvellä kilometrin päässä Polvijärven kirkonkylästä Kaaville päin. Louhinta kaivoksessa päättyi 15. marraskuuta 2020, ja viimeiset malmierät nostettiin maan pinnalle 19. marraskuuta samana vuonna. Kaivos ylitti toiminta-aikanaan odotukset tuotannon määrässä.
Kaivoksesta louhittiin kuparia, kobolttia, nikkeliä, sinkkiä ja kultaa. Malmin louhinta tapahtui maanalaisesti. Kaivoksesta louhittiin vuosittain noin 550 000 tonnia malmia, joka kuljetettiin rikastettavaksi Kaavin Luikonlahdessa sijaitsevalle rikastamolle.
Lähde: Wikipedia
Kylylahdella 8/2021
Kaivostutkijat Kylylahdella vuonna 2019
Miten Bolidenin Kylylahden kaivoksen sulkeminen on edennyt kaivoksen sulkemisen jälkeen?
Kuva 1. Vuonna 2021 kunnostustöiden alussa sivukivet on poistettu alueelta kaivostunneleihin. Myös rikkipitoisimmat kivet ovat ajettu kunnostussuunnitelman mukaan kaivosluolastoon sisään.
Vesikuoppien värit oli tässä vaiheessa melko mielenkiintoisen näköisiä.
Jätemaan päälle on levitetty savipohjainen ehkä 20-30 cm kerros, jonka päälle erillinen kasvukerros. Työt olivat 2021 kesken.
Pintamullat. Ainakin tässä kohdassa pintamaan osuus vaikuttaa melko vähäiseltä, vaikkakin ei ole suoraan sivukivi tai kaivosalueella.
Kuva 2. Entinen vesienkäsittelyallas on saanut alun muodonmuutokselleen.
Ja sorsat tarkastelemassa kosteikkopaikkaa.
2021 pohjoinen sivukivikasa on jo saanut peittorakenteensa. Pinnassa on jo kunnostussuunnitelman mukainen kasvukerros erinäisiä heinäkasveja.
Peitot olivat yleisesti kattavat, eikä pinnassa ollut paljon sulffidipitoisia kiviä.
Kylylahdella 9/2023
Vuonna 2023 kuva1 on muuttunut tähän muotoon. Savikerros ja pintamaat paikoillaan ja kasvukerroksena sekalainen kattaus heinikkokasveja.
Kuva 2 on muuntunut edukseen! Melko näyttävästi maisemointi on loppukädessä toteutettu verrattuna vaikka naapurikunnan Outokummun Outolammen tapaukseen!
Alueen poikki kulkee puro. Uoma maisemoitu kivilohkareilla. Ei poikkeavia sähkönjohtavuus tai pH-pitoisuuksia.
Pohjavesien tarkkailuputkiakin alueelta näyttäisi vielä löytyvän. Uomaan istutettu myös vesikasvillisuutta.
Varsinaisella kaivosalueella oleva metallisäiliö on luultavasti osa jonkin sortin aktiivista vesienkäsittelylaitteistoa. Ei enää käytössä.
Kaivosalue. Edessä kaivokseen menevän rampin kohta, joka on ummistettu. Ympärillä vähän erilaisen oloista kasvillisuutta, joka kuivahtanut pystyyn…
Kaivosalueella kantoja on käytetty hyväksi maisemointiin, ja osa maasta jätetty enemmän hiekkapohjalle (toimistorakennusalue).
Kaivoskuilun kansirakennelma.
Sulffidipitoista materiaalia alueelta näytti olevan yleisesti verrattain vähän eli täyttöjä on tehty laajalti.
Jälkikunnostuksen mietelmät
Kylylahden kaivosalueen jälkikunnostus päällisin puolin näytti olevan positiivinen yllätys. Jos tahtotila on oikea, voidaan kaivoksien sulkeminenkin tehdä asianmukaisesti, ja HETI toiminnan lopettamisen jälkeen. Valitettavan moni kaivos vaipuu odottavaan tilaan tai konkurssikypsien kaivoksien kunnostukset tehdään vasta 10-20 vuoden päästä toiminnan lopettamisen jälkeen. Myös kunnostustoimien laatu vaihtelee suuresti tahtotilan mukaan.
Kylylahden osalta on syytä muistaa pari asiaa:
Malmirikaste on toimitettu Luikonlahden kaivosalueelle, jossa rikastamo on sijainnut. Malmin pahin jäteongelma on siis ulkoistettu sinne. Kaivoksen jätealueet ovat ”lepotilassa” odottamassa josko kaivostoiminta alkaisi jossain uudestaan. Luikonlahden aluettakin on kunnostettu, mutta odottaa edelleen loppusulkemistaan vuosikymmeniä varsinaisen kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen.
Kylylahden kaivosalue on verrattain pieni. Ei avolouhosta. Näin ollen ympäristövaikutuksetkin ovat jossain määrin rajatummat ja paremmin hallittavissa.
Pahimmat sulffidipitoiset jätekivet on loppusijoitettu kaivosluoliin. Kysymys onkin miten luolissa luikerteleva vesi pulpahtaa jossain pintaan tai pohjavesiin. Tästä tilanteesta ei valitettavasti ole käsitystä onko tilanne hallussa, ja miten tilanne kehittyy esimerkiksi vuosikymmenten tai vuosisatojen saatossa. Alueella ei vaikuttanut olevan menossa aktiivista jätevesikäsittelyä, vaikkakin yksi pumppaamorakennus (?) alueella vaikutti olevan. Alue on niin sanotusti passiivisessa vaiheessa ja ympäristöntarkkailua tehdään mm. pohjavesinäytteiden avulla. Ympäristöntarkkailua Boliden kertoo tekevänsä noin 10-20 vuotta.
Jälkipyykki
Mutta mitäpä löytyikään vielä hallinto-oikeudesta?!
Luvan hakija Boliden Kylylahti Oy on jättänyt Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä 7.3.2023, nro 15/2023. Päätös koskee Kylylahden kaivoksen toiminnan lopettamista ja jälkihoitoa Polvijärven kunnassa.
Valitus koskee…Kylylahden kaivoksen toiminnassa muodostuneiden kaivannaisjätteiden vastaanottoa, varastointia ja käsittelyä Kylylahden kaivoksella ja sijoittamista Kylylahden kaivoksen maanalaisiin osiin.
Kylylahden kaivoksen toiminnan ympäristölupa ja vesitalouslupa on myönnetty alun perin Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 19.12.2007 nro 142/07/2 (”vuoden 2007 lupa”), jota on muutettu Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksellä 10.3.2008 nro 26/08/2 ja Itä-Suomen AVI:n päätöksellä 8.7.2010 nro 66/10/1. Ympäristölupa Kylylahden kaivoksen toiminnan muutokseen on myönnetty Itä-Suomen AVI:n päätöksellä 3.3.2016 nro 8/2016/1 (”vuoden 2016 ympäristölupa”). Aiemmin voimassa olleesta ympäristöluvasta on poistettu rikastamon toimintaa ja rikastushiekan läjitysaluetta koskevat osuudet, koska niitä ei ole toteutettu. Uusina toimintoina ympäristölupaan on sisällytetty betoniasema ja rikkirikaste-erän sijoittaminen kaivokseen. Muutoshakemus on hylätty siltä osin, kun se koski laajamittaista rikkirikasteen ja muista kaivoksista peräisin olevien sivukivien sijoittamista kaivokseen. Päätöksen perustelujen mukaan em. aineksista ja niiden mahdollisesta esikäsittelystä tarvittavien lisätietojen toimittaminen tapahtuu päivittämällä kaivannaisjätesuunnitelmaa, jonka valvontaviranomainen tarkastaa ja päättää samalla, pitääkö toiminnalle hakea ympäristöluvan muutosta
Yhteenvedossa on todettu bentoniittimaton osalta, että altaiden eristerakenteena käytettyyn bentoniittimattoon on kertynyt kaivoksesta louhitusta kivestä peräisin olevia metalleja siinä määrin, että ne on käsitelty jätteenä. Malmin ja sivukiven varastoalueelta on poistettu eristeenä toimineen bentoniittimaton päältä kiviaines kokonaisuudessaan ja se on toimitettu yhdessä bentoniittimaton kanssa maanalaisiin tiloihin louhosten, louhosperien sekä muiden louhittujen tilojen täytteeksi. Bentoniittimatto ja mineraaliaines on sijoitettu kaivoksen yläosiin tasoille -50 ja -100 (eli 150 ja 200 m maan pinnan alapuolelle).
Melkoista soopaa tästä taas paljastui. Elyt ja Avit ovat itsekin täysin pihalla mitä vaaditaan ja mitä onkaan tapahtunut. Boliden on kipannut ympäristöluvan vastaisesti rikkipitoiseen jätteen kaivoksen uumeniin valvovan silmän alla. Muun muassa ” AVI on ollut tietoinen kaivoksella tehtävistä jälkihoitotoimenpiteistä”.
Boliden vastaavasti yrittää kaiken taitonsa mukaan luistaa siitä, että ympäristölupaa onkin rikottu ”vahingossa”. On perin merkillistä, että julkisuudessa pikku mokasta ei ole ollut julkisuudessa juttua, vaan kunnostus on todettu kuntaisäntienkin mukaan onnistuneeksi. Voiko tästä tulla ongelma pintaa syvemmällä ja pitkässä juoksussa?
Onko kaivosteollisuuden yksinoikeus kaivosjätteen loppusijoittamiseen ilman raippaveroa? Olisiko kaivosjätteille asetettava kaivosvero sen haitallisuuden mukaan, jos sitä ei voida hyödyntää millään muulla tavoin!?
Jälkiverot
Kolikon toinen puoli. Boliden osti aikoinaan Kylylahden ja Luikonlahden kaivokset Australialaiselta Altona Miningilta. Halvalla kun sai. Halvalla on myös pantu Suomi neitoa. Malmien ryöstö on tapahtunut myös Polvijärvellä, ja aggressiivista verosuunnittelua käyttäen. Polvijärvelle tuskin on jäänyt merkittäviä summia veroeuroja. Kotimaiset pottupellon tuotot on ”verolle pantu” Ruotsalaisen kaivosteollisuuden nettoansioksi. Verojahan oikeastaan ovat maksaneet vain työntekijät palkkapusseistaan.
Boliden Kylylahden ”Kaivosvastuu-tiedot” näyttää loppuneen 2019. Kaivosvastuu.fi sivulta löytyy mm. seuraavaa dataa:
- Käyttökate 2019 EBITDA: 6,7 miljoonaa euroa, Maksettu yhteisövero: 0 euroa
- Käyttökate 2018 EBITDA: 20,5 miljoonaa euroa, Maksettu yhteisövero: 0,725 miljoonaa euroa
- Käyttökate 2017 EBITDA: 23,6 miljoonaa euroa, Maksettu yhteisövero: 1,397 miljoonaa euroa
- Käyttökate 2016 EBITDA: 10,5 miljoonaa euroa, Maksettu yhteisövero: 221 000 euroa
- Käyttökate 2015 EBITDA: 17,6 miljoonaa euroa, Maksettu yhteisövero: 825 000 euroa
- Käyttökate 2014 EBITDA: 20,5 miljoonaa euroa, Maksettu yhteisövero: 0 euroa
Eli summasummarum 2014-2019: Käyttökate 99,4 M€ ja yhteisöverot 3,169 M€ (3,2 % !)
Pieni laskuharjoitus työntekijöiden maksamasta verosta. 100 henkeä, 30000 €/vuodessa, veroprosentti 20 %, 6 vuotta = 3,6 M€!
Onhan tämä nyt oikeasti ihan kunnon verovitsi! Suomi Oy Ab jakaa malmiomaisuutta ulkomaisille kaivosyhtiöille täysin surutta työpaikkojen varjolla! Mites uusi hallitus muisti kaivosteollisuutta viimeisessä budjettiriihessä 2024? Riikka Purran mukaan KAIVOSVEROA JÄRKEISTETTIIN! Järkeistettiin kokonaisen 5 miljoonan raippaverolla koko Suomen kaivosteollisuudelle! Onneksi ”epäsuoraa veronkiertoa” voi vielä sentään harrastaa vaikkapa TEKES-hankkeiden, ”investointivähennyksien”, ”kantorahojen” ynnä monen muun porsaanreiän kautta.
Huh Pojat mikä kaivosmaa! Kaivosteollisuuden Kongo eli Suomi Finland Oy Ab!
Kylylahden nettoverotuoton ja jälkikunnostustilanteen tarkasti Kaivostutkijat
Jari
