Luikonlahden kaivos
Luikonlahden rikastamossa käsiteltiin viimeiset malmit marraskuun lopussa 2020. Bolidenin Kylylahden kaivoksen sulkeuduttua Luikonlahden rikastamo siirtyi loppusyksystä 2020 niin sanottuun ylläpitotilaan. Rikastamon laitteisto ja koneisto ovat otettavissa tarvittaessa käyttöön myöhemmin.
Mitä ylläpitotila siten merkitseekään? Jatkoa Luikonlahden kaivoksen saagalle.
Luikonlahden kaivos ilmasta käsin. Lähde: Youtube Tapsa61 (ei kaivosbloggaaja).
Aikaisemmat kunnostustoimet
Luikonlahden vanhalla kaivosalueella on tehty ennen nykyistä toiminnanharjoittajaa jälkihoito- ja kunnostustöitä kaivosalueesta aiheutuvien vesipäästöjen vähentämiseksi. Vanhat sivukivialueet peitettiin ja maisemoitiin suurelta osin ja niiden suoto- ja valumavesien käsittelyksi rakennettiin kosteikko ja reaktiivisia rakenteita. Rikastushiekka-alueella vahvistettiin sulfidirikastushiekan päällä olevaa neutraloivaa magnesiittihiekkakerrosta ja peitettiin hapettuneita, sulfidirikastushiekasta rakennettuja patorakenteita. Rikastushiekka-alueen vesien käsittelemiseksi rakennettiin Suursuolle kosteikko. Rikastushiekka-alueella tehdyt toimenpiteet ovat parantaneet rikastushiekasta purkautuvien suotovesien laatua ja vähentäneet rikastushiekka-alueen vesipäästöjä. Suursuolle rakennetulla kosteikolla on onnistuttu lisäksi alentamaan vesien rautapitoisuuksia ja jossain määrin myös metallipitoisuuksia.
Sen sijaan maisemoitujen sivukivialueiden vesipäästöjen vähentämisessä ei ole saavutettu merkittävää parannusta, sillä Petkellahteen virtaavaan Myllypuroon kertyy hallitsemattomasti ohi vesienkäsittely-yksiköiden vanhasta toiminnasta aiheutuvaa kuormitusta. Rikastushiekka-alueen uudelleen käyttöönotto on muuttanut suotovedet kunnostusta edeltäneelle tasolle.
Ennen nykyistä toimintaa patojen korkeus oli 10‒20 m ja altaaseen oli varastoituna noin 6 milj. tonnia sulfidimineraalipitoista kuparikaivoksen rikastushiekkaa ja sen päälle noin 2,5 milj. tonnia talkkituotannon magnesiittirikastushiekkaa. Altaan pinta-ala oli noin 27 ha. Rikastushiekka-altaan eteläpuolella on selkeytysallas, jonka kautta vedet johdettiin (ja johdetaan nykyisenkin toiminnanharjoittajan aikana) Kylmäpuroa pitkin Luikonlahteen. Sulfidirikastushiekka koostuu pääasiassa kvartsista ja rautasulfideista ja sisältää vaihtelevia määriä talkkia, kloriittia, kalsiittia, diopsidia, grafiittia ja muita sulfidimineraaleja (sinkkivälkettä, kuparikiisua ja pentlandiittia). Se sisältää merkittäviä määriä rikkiä, sinkkiä, kuparia, nikkeliä ja kobolttia. Ennen magnesiittihiekan läjittämistä sulfidirikastushiekka oli ehtinyt hapettua vedellä kyllästymättömänä olleista pintaosistaan ja länsireunaltaan, jotka olivat olleet ilmakehän hapelle ja vedelle alttiina. Sen seurauksena sulfidimineraalit olivat rapautuneet ja niihin pidättyneet metallit (Ni, Co, Zn, Cu) ja rikki olivat vapautuneet ja oli muodostunut happamia valumavesiä. Rikastushiekan karbonaattipuskuri oli kulutettu pintaosissa loppuun, joten rikastushiekassa vallitsi happamat olosuhteet (pH 3,5–4,4)
Lähde: GTK Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Ekskursio Luikonlahden ja Keretin kaivosalueille. Opas 60. 2014
Uudet sulkusuunnitelmat
Luikonlahden alueelle on tehty Envineer Oy:n toimesta yleissuunnitelma alueen sulkemiseksi.
SUUNNITTELUN EPÄVARMUUDET/ONGELMAKOHDAT
Esitettyihin suunnitteluratkaisuihin liittyy joitakin epävarmuustekijöitä, joita ei ole pystytty täysin huomioimaan/ratkaisemaan tässä suunnitteluvaiheessa. Tunnistetut asiat ovat seuraavat:
– Altaiden kuivatusvaiheen kuivatusojien kaivu ja ojien pysyvyys.
– Vesien poisjohtaminen allasalueilta vs. korkeuserot.
– Rikastushiekka-altaan patojen stabiliteetti vs. suotovesi. Patojen rakenne on heikosti dokumentoitu. – Sulkurakenteen vettyminen (pienet viettokaltevuudet).
– CoNi ja Martikkalan altaiden tiivis pohjarakenne, joka estää materiaalin kuivumisen.
– Läjitetyn materiaalin heikko kantavuus (erityisesti CoNi, Martikkala ja selkeytysallas) ja sen haasteet rakentamiselle.
– Kaivospiirin rajaus ja sähkölinjat erityisesti suunnittelualueen itäreunalla vs. tilantarve.
Em. lisäksi rikastushiekka-altaan pitkä toimintahistoria tuo suunnitteluun epävarmuustekijöitä kuten toiminnassa tapahtuneet keskeytykset ja toiminnanharjoittajan vaihdokset. Aikojen saatossa altaalle on läjitetty eri prosesseissa syntyneitä rikastushiekkoja. Toimintaa ei ole dokumentoitu kattavasti, joten läjitettyjen materiaalien laatu ja läjityksessä tapahtuneet muutokset eivät ole kaikilta osin tiedossa. Rikastushiekka-alueella on ollut monia toimijoita, eikä rakenteiden dokumentointi ole aukotonta, mikä jossain määrin lisää riskiä sille, että patopenkereessä saattaa olla piilon jäänyt heikkous (Ramboll 2017).
LUIKONLAHDEN RIKASTAMOALUEEN SULKEMISEN YLEISSUUNNITELMA POHJANVAHVISTUS, SULKURAKENTEET JA VESIENJOHTAMINEN 19.3.2020. Envineer Oy
Rikastamon altaissa odottaa vesipeiton alla hyödyntämistä noin 1,7 miljoonaa tonnia sivutuotetta: koboltti-nikkeliesirikastetta. Syynä arvokkaiden akkumineraalien varastointiin on rikastamisen vaikeus.
– Ei ole vielä löydetty sille sopivaa käsittelymenetelmää, mikä on paras sekä ympäristön kannalta että taloudellisesti, Kari Janhunen selvittää.
26.10.2022 Yle
Luikonlahden kaivos 2021
Ilmakuvaa Asuntotalon louhoksen suuntaan (etualalla). Oikealla ylhäällä Kylylahden kaivoksen jätealtaita. Vasemmalla ylhäällä Palolampi, josta jäte-suotovesien purku Myllyojaan.
Vanha kaivostorni. Onkohan tämä se Hannu Karponkin mainitsema kuuluisa kaivostorni, joka tehtiin väärään kohtaan? Karpohan kehui myös kaivosta Suomen vaarallisimmaksi!
Tornin vieressä sulffidipitoinen jäterinne ei ole saanut kunnostusta vuosikymmeniin…
Ja vuosikymmenten vesisateet muodostavat tämän ”kaivosjätteen” kanssa raskasmetallipitoisia pinta- ja pohjavesiä.
Asuntotalon louhos, ja jätepenkereet.
Palolammen suunnan kosteikkoaltaita, jotka edustavat vesienkäsittelyteknologian BAT-tekniikkaa. Passiivista sellaista.
Myllypuro virtaa edelleen, ja mitään suureellista edistystä ei ole kunnostuksen suhteen tapahtunut. Raskasmetallit jatkavat edelleen kulkuaan isompiin vesistöihin. Myllypuron suuntaan ei myöskään Envineerin kunnostussuunnitelmat yllä…
Vanha videoklippi Myllypurosta.
Rikkimöyhy odottaa edelleen peittorakenteita myös sivukivialueella. Heikoilla pintatäytöillä näitä on tehty.
Toisenlaista vastuullista toimintaa edustaa alueen asbestipitoiset rakennusjätteet.
Vuosien saatossa kerättyjä asbestilevyjä, jotka odottavat loppusijoitusta. Ei asbestimerkintöjä.
Kaivoksen välivarasto jätteille.
Mitenköhän kiertotalous näiden suhteen on edennyt? Mitähän kaikkea alueen penkkoihin on aikojen saatossa kuopattu piiloon? PIMA-tutkimuksia ei tarvitse tehdä, sillä aluehan on yhtä suurta pilaantunutta maata raskasmetalleineen päivineen.
Alueen metsiköissä on piilossa useita vanhoja rakennuksia. Vanha pumppurakennus.
Kaivoskonttori monine haitta-aineineen.
Kuva Juukaan johtavalta tieltä. Boliden on sentään aloittanut joitain kunnostustoimia suotavan patonsa suhteen. Kunnostettua aluetta rikastamon alarinteessä. Kovinpa on Boliden unohtanut aidata vain jätealtaansa…
Vakuuslaskelma
Luikonlahden rikastamon toimintaa koskevan lainvoimaisen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen 23/2016/1 mukainen toiminnalle on asetettu vakuus joka oli 4 001 400 euroa.
Yhtiö toimitti Itä-Suomen aluehallintovirastolle hakemuksen 29.10.2019 (täydennetty 26.11.2019), jolla haettiin jatkoaikaa rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan sekä muun rikastamoalueen sulkemissuunnitelman toimittamiselle. Lisäksi yhtiö haki lupamääräyksen 31 muuttamista tilapäisesti vakuuden suuruuden osalta esittäen, että vakuutta korotetaan kahdeksalla miljoonalla eurolla nykyisestä ja, että vakuuden määrää on jatkossa mahdollista tarkistaa edellä esitettyjen lupahakemusten (sulkemissuunnitelmien) käsittelyn yhteydessä
– Vesienkäsittelyn ja tarkkailun kustannusarvio pitää sisällään; altaan ruoppaukset 20 vuoden ajan, vesienkäsittelykemikaalit (20 v) sekä vesien pumppaukset (20 v).
– Tarkkailukustannukset pitävät sisällään patoturvallisuus- ja vesitarkkailut 30 vuoden ajan. – Vakuuslaskennassa on arvioitu, että alueella ei ole jälkihoidonaikaisen vesienkäsittelyn (ml. vesienkäsittelysakat) lisäksi kaivannaisjätealueiden ulkopuolisia maa-alueita, jotka vaatisivat kunnostustoimenpiteitä.
Rikastushiekka-altaan, selkeytysaltaan ja Heinälammen sulkemisen sekä jälkihoidon toteuttamisen arvonlisäveroton kokonaiskustannusarvio edellä kuvatusti on yhteensä 19 356 229 euroa. Arvonlisävero (24 %) huomioituna vakuusarvion kokonaissumma on 24 001 723 euroa
Lähde: LUIKONLAHDEN RIKASTAMON KAIVANNAISJÄTEALUEIDEN VAKUUSARVIO Boliden Kylylahti Oy 1.4.2020. Envineer Oy.
Jälkisanat
Näin se toimii tämän kaivoksen loppumaton matka ilman päätöstään. Alue on nykyisin asetettu seisovaan tilaan määräämättömäksi ajaksi. Loppuun sulkemisella ei näytä olevan kiirettä, vaikka alueella on merkittäviä haittapäästöjä vesistöihin. Pilaantuneista maista ja vuotavista padoista puhumattakaan.
Jotain hyvää, niin joitain kunnostustoimia on tehty mm. vesien käsittelyä on parannettu Heinälammen suuntaan ja vanhan padon suotoa rikastamon suuntaan päin. BAT-tekniikkana näissä on ilmeisesti molemmissa kaivosteollisuuden kirkastuskemikaali sammutettu kalkki.
Vakuusarvon määritys on surkuhupaisa kertomus. Envineer laskee vakuusarvoksi 24 miljoonaa euroa. Alkuperäinen osuus oli valvovan viranomaisen toimesta huimat 4 miljoonaa! Boliden kohtuullisti tätä oma toimisesti (hyvä hyvä!) kahdeksalla miljoonalla. Lyhyt matematiikka ei riitä tähän itsellä vieläkään. Pitkä matematiikka tosin laskee sen varaan, että Envineer on laskenut peittokustannukset tietysti alakanttiin. Vaikkapa mistä saa 1 m paksuisen moreenitäytön 5:llä eurolla kuutio jätealueiden päälle?
Yksi asia oli sentään Envineerin korruptio tilastoissa kohdallaan:
Suunnittelutehtävät yhteensä 5,0 % 837 932 €
Rakennuttamis- ja omistajatehtävät: 10% 1 759 657 €
Siinäpä konsultti pääsee juhlimaan pitkään isoilla laskutuksillaan ilman minkäänlaista lopullista vastuuta!!! Ikuinen ikiliikkuja on siis keksitty!
Yleissulkemissuunnitelmassa on sivuutettu merkittäviä asioita. Envineerin yleissuunnitelmista puuttuu mm.
- Penkatut jätteet. Alueella löytyy mm. ”kaatopaikka”.
- Alueelta pitkin metsiä löytyvät rakennukset ja jätteet. Mitähän kaikkea kaivoskuiluissa on? Onko tutkittu?
- Myllypuron suunta ”unohdettu” pois haitallisien vesipäästöjen suhteen (pohjoisen suuntaan purkavat alueen vedet).
- Pohjarakenteitahan ”ei tarvitse” miettiä, kun kaikki aikoinaan tehty niin, että korjaaminen on mahdottomuus. Lukuun ottamatta tosin uusinta CoNi-jäteallasta. Siitä aasin silta seuraavaan kohtaan…
- Sulku- ja pohjarakenteiden pitkäaikaiskestävyyttä ei ole arvioitu sanallakaan!
- Kolmannen osapuolen arvio puutuu tai sellaista ei ole suositeltu
- Sivukivialueiden kunnollinen peittorakenteet, tai niiden riittävä toimivuus.
- Myllypuron pohja koko matkaltaan raskasmetallisakkaa täynnä. Miksi kunnostus ei koske esimerkiksi tätä aluetta? Vai edustaako tämä jotain hienoa kosteikkopuhdistusteknologiaa?!
Mitenkähän valvova viranomainen hoitaa alueen valvontaa? Luotetaanko edelleen samoihin kavereihin, jotka ovat tehneet YVA:t, suunnitelmat ja omavalvonnat? Olisiko syytä ottaa vastuuta! Alue on Suomen mittatasolla yksi epämääräisemmistä ja alueella on ns. koira haudattuna tämän mystisen kaivoskabaalin toimesta. Jätemyrskyn vuotoa odotellessa…
Kaivosteollisuuden ja kaivoskonsulttien vastuullisuusketju (4Cha[i]n) on katkeamaton vai miten se nyt olikaan?
Jos Luikonlahden kaivoksen alkuperäisen toimijan Myllykoski Oy:n hurjimmat visiot olisivat toteutuneet, olisi Luikonlahdella myös merkittävä uraaniongelma! Myllykoski on tehnyt selvityksiä ja kairauksia Paukkajanvaaran vanhaan uraanikaivokseen 1983: ”Esiselvitys muskoviittituotteen tuotantomahdollisuuksista Luikonlahdella käyttäen raakakivenä Eno-Koli-jakson näytteitä”. Rikastaminen olisi tapahtunut Luikonlahden kaivoksella. Onneksemme tämä uraanin sisältämä jäte ei ole rikastuttamassa Luikonlahden puroja.
Luikonlahden Kaivoskabaalin salaliittoa ihmetteli QAnon+ Kaivostutkijat
Jari, Jarkko ja QAnon
