Kuusamon kulta-kobolttikaivoksen esiselvitys valmistui: kannattava ja vähintään seitsemän vuoden toiminta-aika
Kuusamon Juomasuolle suunnitellun kulta- ja kobolttikaivoksen tekninen ja taloudellinen esiselvitys on valmistunut.
Hanketta vetävän australialaisen Latitude 66 Ltd:n laskelmat perustuvat Juomasuon malmiota koskevaan varantoarvioon.
Latitude 66 Ltd:n ja Latitude 66 Cobalt Oy:n hallituksen puheenjohtaja Thomas Hoyer kertoo tiedotteessa, kaivoshanke on taloudellisesti kannattava.
– Juomasuon malmiossa esiintyvä kullan ja koboltin yhdistelmä on kaivostoiminnassa ainutlaatuinen. Koboltti on sekä EU:n että Naton kriittiseksi luokittelema mineraali, jota louhitaan yleensä joko kuparin tai nikkelin sivutuotteena. Kuusamon liuskevyöhykkeellä koboltti esiintyy kullan kanssa, mikä tekee hankkeesta taloudellisesti poikkeuksellisen kannattavan, kertoo Hoyer.
Hoyerin mukaan Juomasuon kaivos tulisi tuottamaan kobolttia määrän, joka vastaa noin 25 prosenttia EU:n nykyisestä kobolttituotannosta. Suomi on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin koboltin jalostaja. Suomen osuus koboltin jalostuksesta on noin 9 prosenttia, kun Kiina jalostaa yli 80 prosenttia maailman koboltista.
Toiminta-aika vähintään seitsemän vuotta
Kuusamon kulta-kobolttikaivoksen ja mineraaleja prosessoivan tuotantolaitoksen yhteisinvestointi on noin 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria eli 93 miljoonaa euroa.
Kaivos ja mineraalien prosessointia varten rakennettava tuotantolaitos työllistäisivät yhdessä noin 200 työntekijää. Juomasuon malmion tunnettujen mineraalivarojen varassa kaivoksen ja prosessointilaitoksen toiminta-aika olisi 7,2 vuotta. Esiselvityksessä mainittu arvio toiminta-ajasta perustuu vain sellaisiin mineraalivaroihin, joista on jo tehty kansainvälisen standardin mukainen varantoarvio.
Juomasuon malmiot sijaitsevat peruskallion pintakerroksissa. Tästä syystä louhinta alueella alkaisi avolouhoksena.
Nyt valmistunutta esiselvitystä seuraavat tekniset ja taloudelliset selvitykset, joissa nyt esitetyt arviot tarkentuvat.
YLE 25.3.2025
Päivitys Juomasuon kaivoshankkeen luvitustilanteeseen
16.5.2025
Korkein hallinto-oikeus ei myöntänyt Latitude 66 Cobaltille valituslupaa liittyen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökseen, joka koski kaivospiirin jatkoaikaa (hallinnollisesti raukeamisen lykkäystä).
Näin ollen Juomasuon kaivospiirin vuoden 1965 lainsäädännön mukainen kaivospiiri raukeaa.
Latitude 66 Cobalt on Juomasuon alueen pääasiallinen maanomistaja ja yhtiöllä on muiden alueen maanomistajien antama suostus, joka antaa mahdollisuuden jatkaa geologisia tutkimuksia ja alueen kehittämistä kohti kaivostoimintaa. Yhtiö tulee hakemaan alueelle uutta lupaa kaivosviranomaisena toimivan Tukesin ohjeistuksen mukaan.
Me olemme Latitude 66 Cobalt
Malminetsintää Koillismaalla ja Lapissa sekä kaivostoiminnan kehitystyötä Kuusamossa
Latitude 66 Cobalt Oy tekee kobolttiin, kupariin, muihin teknologiamineraaleihin ja kultaan kohdistuvaa malminetsintää Koillismaalla ja Lapissa.
Olemme osa Australian pörssissä (ASX) listattua Latitude 66 -nimistä yritystä. Latitude 66 Cobalt Oy on Suomeen rekisteröity ja vain Suomessa toimiva yhtiö. Emoyhtiöllämme on malminetsintäprojekteja myös Australiassa.
Latitude Cobalt 66:n on asetettava 13 000 euron suuruinen vakuus omavelkaisena pankkitakauksena Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle kaivoslain mukaisia lopetus- ja jälkitoimenpiteitä varten. Asetettua vakuutta korotettiin 3 000 eurolla.
Lähde: Tukes
Juomasuon kaivoshankkeen vaiheet 2021–2025
2021–2022: Malminetsintä ja lupaprosessit
- Latitude 66 Cobalt Oy jatkoi geologisia tutkimuksia Juomasuon alueella Kuusamossa.
- Yhtiö pyrki uusimaan vanhan kaivospiirin oikeudet, jotka perustuivat vuoden 1965 kaivoslakiin.
- Tukes myönsi päätöksen kaivospiirin raukeamisen lykkäämisestä, mikä herätti vastustusta paikallisissa järjestöissä ja maanomistajissa.
2023: Oikeusprosessien käynnistyminen
- Useat kansalaisjärjestöt, kuten Pro Kuusamo ry ja Kitkan Viisaat ry, valittivat Tukesin päätöksestä hallinto-oikeuteen.
- Valituksissa korostettiin puutteita ympäristöselvityksissä, poronhoidon haittojen arvioinnissa ja kaivoslain mukaisissa velvoitteissa.
- Yhtiö ei ollut ryhtynyt konkreettisiin kaivostoimintaa valmisteleviin toimiin, vaikka kaivospiiri oli ollut voimassa lähes 30 vuotta.
2024: Hallinto-oikeuden ratkaisu
- Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi Tukesin päätöksen kaivospiirin jatkoajasta.
- Oikeus totesi, että kaivoslain mukainen enimmäisaika oli ylittynyt eikä yhtiö ollut esittänyt riittäviä perusteita lykkäykselle.
- Kaivospiirin raukeaminen merkitsi, ettei alueella voitu enää harjoittaa kaivosluvan alaisia toimintoja.
2025: Korkein hallinto-oikeus ja uusi strategia
- Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Latitude 66 Cobaltin valituslupahakemuksen, mikä vahvisti kaivospiirin raukeamisen.
- Yhtiö ilmoitti jatkavansa alueen kehittämistä ja hakevansa uutta kaivoslupaa Tukesin ohjeistuksen mukaisesti.
- Latitude 66 Cobalt korosti olevansa alueen pääasiallinen maanomistaja ja jatkoi geologisia tutkimuksia uuden lupaprosessin pohjaksi.
Yhteenveto
Juomasuon kaivoshanke vuosina 2021–2025 oli oikeudellisesti ja yhteiskunnallisesti kiistanalainen. Vanhan kaivospiirin jatkaminen epäonnistui, ja hanke siirtyi uuteen lupakierrokseen. Paikalliset järjestöt onnistuivat haastamaan kaivospiirin jatkamisen, ja oikeusprosessit nostivat esiin puutteita ympäristö- ja turvallisuusselvityksissä. Vuoden 2025 lopulla kaivoshanke oli edelleen suunnittelu- ja tutkimusvaiheessa, ilman voimassa olevaa kaivoslupaa.
Lähde: Copilot-yhteenveto 2021-2025
Juomasuo 6/2025
Juomasuon ensimmäinen vierailu vuonna 2020.
Juomasuon turkoosi keidas kesäisessä Suomen maassa 2025. Mihin suuntaan on tämä kaivoshanke edennyt muutamassa vuodessa?
Viimereissun jälkeen alueelle on ilmestynyt ainakin valvovia silmiä. Eihän vain kulta- ja kobolttiaarteet päädy varkaiden matkaan?
Edelleen aitaamaton alue, jossa koholla olevia säteilylukemia. Latitude 66 Cobalt ja Thomas Hoyer ei luonnollisestikaan mainitse näistä omissa tiedoksiannoissaan…
Rapautuvaa sulffidipitoista kiviainesta tässä peittämättömässä koekuopassa.
Myös kairaputkia löytyy.
Myös niitä tulppaamattomia.
Peitelty sivukivikasa. Ei kasva mitään vihreään siirtymään viittaavaa…
Urien määrä ”kaivostutkijoiden” jäljiltä on kasvanut. Uutena pontena Latitude 66 Cobaltilla on nämä kriittiset mineraalit… kaivoskeinottelijoiden ohituskaista toiselta nimeltään…
Kvartsin kyljessä se kulta lymyää…
…ja niin myös kirkkaan keltainen uraanin hehku. Uraanin terveyshaitta ei synny säteilystä vaan se syntyy sen kemiallisesta toksisuudesta eli siitä, mitä haittaa se aiheuttaa alkuaineena. Uraani kiintokalliossa on täysin eri asia kuin uraani kaivosteollisuuden hiekkapölyssä tai pienet uraanipartikkelit virtaavissa vesistöissä!
Fiktiivinen kertomus Juomasuon kaivoksen tulevaisuudesta
Vuonna 2035 Kuusamon Juomasuolla aukesi Suomen ensimmäinen ”hiilineutraali” koboltti-kultakaivos, jota johti startup-yhtiö Latitude 66 Cobalt Oy – tunnettu siitä, että sen toimitusjohtaja oli entinen somevaikuttaja ja yhtiön ympäristöpäällikkö oli tekoäly, joka oli koulutettu lukemaan vain kaivosteollisuus ry:n tiedotteita.
Kaivoksen avajaisissa esiintyi hologrammi-Tesla, joka julisti: ”Koboltti on uusi vihreä!” Paikalliset asukkaat saivat kiitokseksi kaivoksen käynnistämisestä 10 euron lahjakortin lähikauppaan ja mahdollisuuden osallistua ”Kultaa ja kobolttia” -aiheiseen TikTok-haasteeseen.
Kaivosyhtiö vakuutti, että kaikki jätteet käsitellään vastuullisesti. Käytännössä tämä tarkoitti, että sivukivet peiteltiin hiekalla ja soralla, koska ”se näyttää luonnolliselta”. Sade huuhtoi peitteet viikossa…
Operaatio kriittiset metallit
Vuonna 2037 kaivoksen reuna-alueilla ojista mitattiin pH-arvoksi 2,7. Jätekasojen olemattomat pohjarakenteet alkoivat vuotamaan virheellisten ratkaisujen takia, vaikka turvekerros jätekasan pohjalla oli luokiteltu BAT-rakenteeksi. Kitkajokeen valui uraanipitoista vettä, mutta STUK totesi, ettei säteily ole haitallista, kunhan ei juo vettä, ui siinä tai katso sitä liian pitkään.
Riistaeläimet alkoivat loistaa pimeässä, mikä helpotti metsästystä. Paikallinen matkailuyrittäjä lanseerasi suutuksissaan uuden retkikonseptin: ”Radioaktiivinen Ruka – näe porot kuin neonvalot!”
Taloudellinen menestys ja moraalinen konkurssi
Kaivos tuotti kultaa ja kobolttia – tosin koboltin hinta oli romahtanut, koska Tesla oli siirtynyt Kongossa tuotettaviin banaaninkuorilla toimiviin akkuihin. Kaivosyhtiö haki lisärahoitusta veronmaksajilta, koska ”ilmastonmuutos vaatii uhrauksia”. Yritys ajautui konkurssiin vuonna 2038. Yritykseltä jäi pitkälle yli sata miljoonaa euroa velkaa, joka johti myös useiden paikallisten yrityksien konkursseihin saamatta jääneiden maksujen vuoksi. Vakuusrahat ympäristötuhojen varalle oli mitättömiä haittoihin nähden, ja yhteiskunta joutunee rahoittamaan ympäristön jälkikunnostustöitä pitkälle tulevaisuuteen. Radioaktiivisuus vaikuttaa haitallisesti vuosisatoja…
Yhteenveto toteutuneista riskeistä ja ympäristötuhosta
- Pohjavesien pilaantuminen: Pohjarakenteet, turve-, hiekka- ja sorakerrokset eivät estäneet raskasmetallien ja uraanin kulkeutumista Kitkajokeen.
- Säteilyriskit: Uraanipitoiset malmit aiheuttivat paikallisia säteilypiikkejä jopa 7 mikrosievertiä tunnissa. Uraanipitoiset sedimentit valuivat pohjavesiin ja Kitkajokeen.
- Happamat valumavedet: Sulfidipitoiset kivet reagoivat sadeveden kanssa, aiheuttaen happamoitumista ja metallien liukenemista ympäristöön.
- Maisemavauriot: Louhokset jäivät aitaamatta, peittorakenteet rapautuivat ja alue muistutti enemmän Mad Max -elokuvan lavastetta kuin kansallispuiston kupeessa sijaitsevaa luontokohdetta.
- Epäselvä kaivoslainsäädäntö: Vanhojen kaivospiirien voimassaolo ja junioriyhtiön toiminta velkarahalla loivat oikeudellisen villin lännen. Vastuulliset viranomaistahot piiloituivat vaikea selkoisien lakipykälien taakse.
- Syanidiliuotuksen riski: Rikastusprosessissa käytetty syanidi uhkasi vuotaa Kitkajokeen, mutta yhtiö vakuutti, että ”kaikki on hallinnassa”.
Loppusanat
Juomasuon kaivoshanke jäi historiaan esimerkkinä siitä, miten kaivostoiminta voi yhdistää kriittisien mineraalien huuman, ympäristöriskit ja taloudellisen optimismin – kaikki ilman vastuullisuuden ripettä. Kun viimeinen kobolttikilo oli kaivettu ja viimeinen poro kuollut raskasmetallimyrkytykseen, Kuusamo jäi miettimään: oliko tämä kaikki ladattavien potkulautojen ja ”sähkövatkain-Teslojen” arvoista?
Ja niin päättyi Operaatio Vihreä siirtymä hiljaisella valumalla Kitkajokeen…
”Tervetuloa Juomasuolle – nyt myös ilman vastuuta!”
Tulevaisuus on täällä, ja sen nimi on Juomasuon kaivoshanke! Miksi rakentaa kestävästi, kun voi rakentaa kuvitteellisesti? Ja miksi peittää maisemaa, kun voi peitellä aikeitaan?
Vakuudet? Mitkä vakuudet? Aitaukset ovat osin hienosti paikoillaan. Tosin ei kaikkialla. TUKES:n aikaisemmin määräämät 10 000 € olivat samaiset kuin Latituden 66 Kobaltin antamat 10 000 € julkisuuskuvan kiillottamiseen paikallisen lasten ja nuorten liikuntaharrastuksiin! Sillä ei noita louhosmonttuja ja säteileviä kallio-osia peitellä tiiviiksi ja asiallisesti. Ei edes 3000 € indeksikorotuksella.
Kaivoskeinottelua – nyt vihreässä kuoressa! Juomasuon hanke ei ole kaivos. Se on kokemus. Lyhytkestoinen, pölyinen ja erittäin keinoteltu. Tämä on osakesijoittajalle sama kuin energiapatukka retkeilijälle: sokeripiikki ja loppuun palaminen pian sen jälkeen.
Oikea vihreä siirtymä. Unohda akut, koboltit ja litium. Oikea vastuullisuus löytyy reisilihaksista ja ketjuöljystä. Laita perse liikkeelle – kirjaimellisesti – ja anna Kuusamon pysyä siinä missä se loistaa parhaiten: villinä, vapaana ja kaivamattomana.
Koboltin hohtavalla Juomasuolla pyöräili Kaivostutkijat
Jari
