GTK:n pitää sulkea pysyvästi vuosikymmeniä uraanipitoista vettä pulpunneet kairausputkensa Kuusamossa ja selvittää ympäristövaikutukset

GTK tutki 1980-luvulla Kouvervaaran kulta-koboltti- ja uraaniesiintymää syväkairauksilla. Kairausreikien yläosaan jätetyistä putkista on valunut kallioperästä vettä maanpinnalle puroiksi asti.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus velvoittaa Geologian tutkimuskeskuksen hoitamaan ja selvittämään uraanikairaustensa ongelmat.

Tutkimusten seurauksena ja mahdollisia jatkotutkimuksia varten maastoon on aikoinaan jätetty avoimia kairausreikiä. Ne kuitenkin mahdollistavat myös uraanipitoisen kalliopohjaveden nousun ja purkautumisen pinnalle.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus on ratkaissut vuosia vireillä olleen hallintopakkoasian. Kouervaaran ja Juomasuon alueiden hallintopakkoasian laittoi vireille vuonna 2017 Kitkan Viisaat -yhdistys, joka vaatii kairausten kieltämista uraanialueilla. Juomasuon käsittely ei koske GTK:ta, ja se on edelleen kesken.

Elyn päätöksen mukaan GTK:n on selvitettävä Kouervaarassa kaikkien kahdeksan vuotaneen kairausputken alapuolisten purojen tila ja kunnostustarve riittävän etäältä, jotta haittavaikutusalue saadaan selvitettyä.

Lisäksi GTK:n on selvitettävä alueen loppujen vanhojen kairauspisteiden ja -putkien sijainnit ja ympäristövaikutukset. Sen on myös suljettava mahdolliset vuotavat putket pysyvästi ja arvioitava purouomien kunnostustarve vuoden 2024 marraskuun loppuun mennessä.

GTK on ilmoittanut tekevänsä vaaditut toimet ja sulkevansa putket betonilla. Seitsemän putkista on jo suljettu tilapäisesti aiempien tutkimusten yhteydessä.

Paikalliset ovat olleet huolissaan maastoon valuvan veden uraanipitoisuuksista ja niiden kerrannaisvaikutuksista esimerkiksi purojen pohjaan, vaikka yksittäisissä vesinäytteissä pitoisuudet olisivatkin sallituissa rajoissa.

Geologian tutkimuskeskuksen aiemmin teettämissä tutkimuksissa vesien uraanipitoisuudet olivat kohonneita, mutta olivat talousveden laatuvaatimusten mukaisia.

Radonin osalta kaikkien tutkittujen kairaputkien vedessä ylittyi joko pienten yksiköiden talousvedelle annettu laatusuositus tai talousveden laatuvaatimus.

Lähde: Yle 24.8.2023, Kuvan lähde: gtk uraanitutkimukset

Selvitys Kouvervaaran kairausputkien kartoitus ja näytteenotto, GTK:n työraportti 65/2024

Kartoituksessa kohteita löytyi yhteensä 83 kappaletta, joista 63 kohteesta löydettiin maanpäällinen metalliputki. Yhteensä 20 kohteessa putkea ei löytynyt ollenkaan. Löydetyistä kairausputkista pohjavettä purkautui yhteensä 18 GTK:n putkesta ja 4 entuudestaan tuntemattomasta ”syväreikä”-kohteesta. Yhteensä entuudestaan tuntemattomia ”syväreikä”-kohteita löytyi 9.

GTK Selvitys Kouvervaaran paineellisten kairausputkien ja niiden alapuolisten purojen sekä lähteiden vedenlaadusta; vuoden 2024 näytteenoton tulokset, GTK:n työraportti 66/2024

GTK selvitti vuonna 2024 Kouvervaaran alueelta veden laatua paineellista pohjavettä purkavista 12 kairausputkesta sekä niiden alapuolisista puroista ja taustapitoisuuksia edustavista lähteistä, ja vertasi tuloksia GTK:n alueelta aiemmin tehtyihin selvityksiin. Tulosten perusteella Kouvervaaran alueen pohja- ja pintavesien hydrogeologinen laatu on pääasiassa hyvä, mutta paineellista pohjavettä purkavien kairausputkien vesissä esiintyy kuitenkin paikoin kohonneita pitoisuuksia uraania ja lyijyä sekä osassa myös arseenia ja kobolttia.

Ensimmäiset ovat peräisin alueen U-mineralisaatioista ja korkeimmat U-pitoisuudet esiintyvätkin Kouvervaaran alueen länsiosissa. Jälkimmäiset liittyvät alueella esiintyviin Au-Co-mineralisaatioihin ja kohonneita pitoisuuksia esiintyy lähinnä Kouvervaaran etelärinteen putkissa. Merkittävin haaste kairausputkien veden laadussa ovat kuitenkin niiden kohonneet radonaktiivisuuspitoisuudet, jotka ylittävät useimmissa paineellista pohjavettä purkavissa putkissa STM:n kotitalousvesien alemman ohjearvon, 300 Bq/l, ja muutamassa putkessa STM:n ylemmän ohjearvon, 1000 Bg/l. Radon haihtuu nopeasti ilmakehään pohjaveden purkautuessa putkista, joten radonin, ja vastaavasti myös metallien pitoisuudet pienenevät nopeasti kairausputkien alapuolisissa pintavesissä. Näin ollen paineellista pohjavettä purkavien kairausputkien ympäristövaikutukset jäävät paikallisiksi putkien välittömään läheisyyteen. Putkien sulkeminen ehkäisee jatkossa radon- ja metallipitoisen veden purkautumisen putkista ympäristöön.

Kouvervaaran pohjavettä purkavien kairausputkien alapuolisten purosedimenttien tila ja kunnostustarve GTK:n työraportti 68/2024

Tässä tutkimuksessa selvitettiin 2023 annettujen velvoitteiden mukaisesti purosedimenttien kemiallista koostumusta ja radionuklidien aktiivisuuspitoisuuksia purosedimenteissä laajasti kairausputkien vaikutusalueella haitallisten aineiden leviämisen selvittämiseksi. Lisäksi arvioitiin kunnostustyötä ja sen haittoja ympäristölle ja maisemalle.

Tulokset tukevat aiempia tutkimuksia siitä, että Natura 2000 -alueen ylemmän (pohjoisemman) suojellun puron läheiset kairausputket liittyvät koboltti- ja kultarikkaisiin vyöhykkeisiin ja loput uraanimalminetsintään. Purosedimenttianalyysien perusteella haitalliset aineet eivät ole levinneet laajalti ympäristöön, ja haitallisia pitoisuuksia havaittiin pääasiassa kairausputkien välittömässä läheisyydessä. Korkeita uraanipitoisuuksia ja uraanisarjan radionuklidien aktiivisuuspitoisuuksia havaittiin myös luonnollisia taustapitoisuuksia edustavien lähteiden sedimentissä. Kohonneita pitoisuuksia mm. kuparia, kadmiumia, seleeniä, arseenia ja molybdeeniä määritettiin erityisesti välittömästi putkien läheisyydessä olevista sedimenteistä vuoden 2021 selvityksessä. Lisäksi ylemmän (pohjoisemman) puron sedimenteissä mitattiin kauempaakin putkista kohonneita pitoisuuksia kobolttia.

Purosedimenttien kunnostaminen paikallisesti pohjavettä purkaneiden putkien läheisyydessä (P3, P5 ja P7 eli kairausreiät R318, R325, R330, R337, R356) voisi olla perusteltua, koska siellä haitallisten aineiden pitoisuudet olivat selkeästi taustapitoisuuksia ja kriteerejä korkeammat.

Purosedimenttien paikallinen kunnostaminen voisi kuitenkin aiheuttaa puroveden samentumista ja metallien leviämistä laajemmalle ympäristöön. Lisäksi työkoneista ja kunnostustoimista voisi aiheutua suoraa haittaa purouomien arvokkaille luontotyypeille. Kouvervaaran purosedimenttien kunnostaminen ainakaan laajasti tai purouomien koko matkalta ei ole perusteltua. Alueen luonnollisesta tasosta poikkeavia metallien pitoisuuksia tai radionuklidien aktiivisuuspitoisuuksia ei mitattu juurikaan kauempana kairausputkista, ja kunnostustoimien voidaan katsoa aiheuttavan näitä aineita suurempaa ympäristöhaittaa, erityisesti nyt kun paineellista pohjavettä purkavat kairausputket tullaan pysyvästi sulkemaan.

Kouvervaaran pohjavettä purkavien kairausputkien pysyvä sulkemisratkaisu ja aikataulu, GTK:n työraportti 67/2024

GTK on paikallistanut Kouvervaaran alueelta Kuusamosta 1980-luvun malminetsintäkairauksista yhteensä 83 kairauskohdetta, joista 63 on maanpäällinen metalliputki edelleen jäljellä. Niistä 27 putkesta purkautuu paineellista pohjavettä ympäristöön. Paikallistetuista putkista 9 kpl on mahdollisesti jonkun muun toimijan kairausputkia, sillä niiden halkaisija on suurempi kuin GTK:n käyttämien putkien.

GTK ehdottaa, että kaikki alueelta havaitut, pohjavettä purkavat putket suljetaan ns. pikabetonoinnilla. Menetelmässä asennetaan kairausputkeen ensin ilmatäytteinen pallo halutulle syvyydelle ja kaadetaan sen jälkeen pallon päälle betonimassaa maan pintaan asti. Sulkeminen ehdotetaan tehtäväksi maaston suojelemiseksi lumipeitteen aikana talvella 2025/2026. Tämän lisäksi kaikki kairausputket (63 kpl) tullaan katkaisemaan maan pinnan tasolta, peittämään maa-aineksella ja maisemoimaan. Tämä ehdotetaan tehtäväksi kokonaisuudessaan loppukesästä 2026, jolloin voidaan samalla varmistaa, että putkien sulkeminen on onnistunut. Putket, joista ei purkaudu paineellista pohjavettä ympäristöön (38 kpl), voidaan vaihtoehtoisesti katkaista ja maisemoida jo loppukesästä 2025. Putkien sulkemissuunnitelma ja -aikataulu hyväksytetään ELY-keskuksella ennen työn toteuttamista. Samalla varmistetaan ELY-keskukselta alueen suojeluarvojen huomioiminen maastotöissä.

Kouvervaaran malmiot

Uraaniesiintymä: 0.3 Mt,  U 0.04 % =>120 t puhdasta uraania

Kulta-kobolttiesiintymä: 1.58 Mt, Co 0.1 %, Cu 0.2 %, Au 0.4 ppm

Lähde: GTK Deposit

 

Kouvervaaran uraanilähteillä 6/2025

Kohdevierailu painottui Roninnotkon kairarei´ille. Itse reikiä ja kaivantoja löytyy mäkisestä maastosta kyllä enemmänkin.

Reikä R305 paineellista vettä purkautuu putkesta. Säteilytaso selvästi koholla; ylin noin 1,5 mikrosievertiä/h. Ainut 4:stä putkesta joka vuoksi selvästi paineellista vettä, ja säteilytaso oli siten koholla.

Reikä R306. Reikä täynnä vettä. Ei paineellista vettä tutkimushetkellä. Säteilytaso lievästi koholla putken edessä maassa.

R307. Tulppaamatta, reikä täynnä vettä. Ei paineellista vettä tutkimushetkellä. Säteilytaso oli lievästi koholla.

Vuotamaton putki ei ole tosiaankaan tae siitä, että paineellista vettä esiintyy ajoittain tai vuoto tulee kallion ja maanpinnan välistä piilevästi maahan!

Suomi Oy Ab kairaussotkuja suunnittelemassa, tekemässä, valvomassa, tutkimassa ja rahoittamassa…

Surkuhupaisaa kuin Kummelisketsissä, kuinka valtion virkamieskoneisto nyt pesee jälkipyykkiä – mutta ei suinkaan tavallisella pesuaineella. Ei, täällä huuhteluaineena käytetään uraanivettä, jolla saadaan loistava säihke ja pieni hehku Kuusamon revontulitaivaalle. “Vastuullista vihreää siirtymää” edustava linjaorganisaatio on valjastettu setvimään omia sotkujaan – vähän kuin laittaisi ketun kanatarhan turvallisuus- ja vastuujohtajaksi!

Missä se kuuluisa vastuuosapuoli? No tietenkin työmatkalla, hiljaisuudessa, ehkä kehittämishankkeessa jossain konsulttiraportin marginaalissa. Ilman kansalaistoimintaa koko juttu olisi jo siivottu niin syvälle virka-arkiston kakkoslaatikkoon.

Haiskahtaa, ja ei nyt millään ruusujen aromilta – pikemminkin “haisee kuin hyssyttelypolitbyroon sauna maanantaiaamuna”. Poliittisesti virkaan pestattu Kimmo Tiilikainenkin loistaa poissaolollaan kuin viherpesun joulutähti – ei puutu kuin että tulisi julkisuuteen toteamaan seuraavaa vihreän siirtymän kaivoshanketta vaikkapa Sokliin.

Ja mites ne tuhannet muut kairareiät ja soijasotkut? Niinpä niin, siellä ne odottavat seuraavaa raporttia ja seuraavaa hyssyttely-operaatiota. Sillä virkamies tietää: jos tarpeeksi hiljaa istuu pöydän alla, voi olla että myrsky menee ohi huomaamatta – ja ainoastaan kansalaiset jäävät ihmettelemään miksi tiskivesi hohtaa pimeässä!

 

 

Ympäristötaideteos ”Päiviö” (2007) Naatikkavaaran huipulla Kuusamossa.

Niin kutsuttu Uraanivapaa Suomi -sarja koostuu kuudesta peruskallioon hakatusta teoksesta, joilla ympäristötaiteilija Pessi Manner pyrki lisäämään kansalaisten tietoisuutta uraanikaivostoiminnan mahdollisista ympäristövaikutuksista.

Pessi Manner (1969-2015) oli taidekoulutuksen saanut kivimies. ”Tälle teokselle uskaltaa antaa 2000 vuoden takuun, joidenkin teoksieni takuu kestää jopa seuraavaan jääkauteen”, totesi Pessi Manner juhannusaattona 2007 Naatikkavaaran laella Kuusamossa. Hän oli juuri saanut valmiiksi teoksen Päiviö. Se on kuusimetrinen auringonkehrä säteineen, jonka Manner oli timanttilaikalla sekä moskalla ja taltalla käsin hakannut kallioon.

Taideteos sijaitsee aivan Kouervaaran uraaniesiintymän vieressä.

GTK:n uraanilähteet paikallisti Kaivostutkijat

Jari