Viitaniemen louhos on Eräjärvellä sijaitseva avolouhos, josta louhittiin runsaasti litiumia sisältävää maasälpää vuosina 1935–1965. Louhoksen esiintymä oli rikas ja tärkeä litiumin lähde toiminta-aikanaan.

Viitaniemen maasälpäesiintymä löytyi sattumalta vuonna 1935 silloisen maanomistajan, Viitaniemen tilan emännän marjastusmatkalla löytämien, kotiinsa tuomien kauniinvalkoisten kivien perusteella. Emännän marjastusmatkan kerrotaan menneen pilalle, koska hän oli viehtynyt kauniisiin kiviin ja hänen kannettuaan ne kotiinsa marjakorissa kolmen kilometrin päähän, marjat olivat liiskaantuneet niiden painosta. Kivet olivat runsaasti litiumia sisältävää maasälpää, jotka toimitettiin tutkimuksiin. Koekairausten perusteella kalliosta löydettiin rikas litiumesiintymä, ja kaivostoiminta aloitettiin samana vuonna, lähes välittömästi ensimmäisten näytteiden löydyttyä.

Kaivostoiminnan alueella aloitti paikallinen Uiherlan Sälpä Oy, joka työllisti parhaillaan useita miehiä. Maasälpä eriteltiin kivilouheesta käsin ja vuosituotanto oli 2000–5000 tonnia. Kokonaislouhinta oli 0,133 Mt.

Maasälpätilaukset Itä-Saksaan loppuivat vähitellen 1960-luvun loppua kohti ja kaikki helposti saatavissa oleva maasälpä oli louhittu pois vuoteen 1968 mennessä, jolloin viimeinen lasti maasälpää vietiin laivalla ulkomaille ja louhos suljettiin.

Paikalle jäi kaksi suurta kallioon louhittua kuoppaa, ja suuret jätekivikasat, joiden siirtämistä pois ei katsottu enää tarpeelliseksi. Kasat ovat kuitenkin louhoksen sulkemisesta asti tarjonneet siellä vieraileville kiviharrastajille ja -ammattilaisille arvokkaan retkeilykohteen.

Viitaniemen louhoksen kivilaji kuuluu karkearakeisiin pegmatiitteihin, tämän vuoksi harvinaisten mineraalien ja jalokiviluokkaisen topaasin ja turmaliinin (pegmatiiteille tyypillisiä mineraaleja) esiintyminen on alueella poikkeuksellisen runsasta. Louhoksesta on laskettu löytyneen yhteensä 97 eri mineraalia, enemmän kuin yhdestäkään muusta pegmatiittilouhoksesta Suomesta.

Louhoksessa esiintyy myös paljon topaasia, kauniinsinistä korukiveä, jota louhoksen jätekivikasoissa on massoittain, mutta läpinäkyvät, kristallinkirkkaat jalokiviluokan topaasit ovat myös hyvin harvinaisia.

Toinen mainittava louhoksessa esiintyvä jalokiviluokan mineraali on turmaliini, jota esiintyy niin ikään kaikkialla louhoksessa, mutta myös sen jalokiviluokkaiset kiteet ovat hyvin pieniä, näin ollen vaikeasti havaittavia ja myös harvinaisia.

Jalokivenä parhaiten tunnettua zirkonia tavataan louhoksessa paljon, mutta kaikki Viitaniemen zirkonit ovat olleet epäjaloja, ruskeita ja täynnä sulkeumia olevia pieniä kiteitä. Ne ovat kuitenkin haluttuja kiviharrastajien kokoelmissa.

Lähde: Wikipedia, Kivisiä tarinoita – ARTO SYVÄJÄRVI

Kiviharrastajien retkikohteella 9/2023

Isompi louhosalue on päässyt jo melko hyvin luonnonmukaiseen tilaansa.

Toinen louhosmonttu oli pienempi. Molempien louhoksien ympärillä oli kiviharrastajille jätekiveä yllin kyllin.

Viitaniemen erikoiset kaivannaiset. Löytyykö tästä myös haitallisia alkuaineita kiviharrastelijan iloksi?

Lähde: GTK, Oriveden Seppälä-Viitaniemi alueen pegmatiittitutkimus 2003-2004.

 

Pegmatiittien kideonteloissa voi kuitenkin olla myös radioaktiivisia kiteitä. Kiviharrastajien olisi tämä muistettava louhoksilla käydessään. Oriveden Eräjärven pegmatiiteista on myös löydetty suurehkoja radioaktiivisia kiteitä.

Lähde: GTK 60/2012 Kivi- ja mineraalinäytteiden kemiallinen ja fysikaalinen vaarallisuus – Selvitys kiviharrastajille

Kaivostutkijat eivät olleet ainoita harrastajia alueella, vaan alue oli ns. vapaata riistaa kaikille korukivien etsijöille.

Onpa aluetta kairannut ahkerasti myös akkumineraalien etsijät pääasiassa litiumin perässä.

Päästöttömät jälkisanat

Kuten edellisessä Kaatialan kaivoksen blogissa kerrottiin, löytyy myös Eräjärven alueelta näitä pegmatiittien voimakkaasti radioaktiivisia mineraaleja. Sehän rikastuttaa aina luonnon ravintoketjua louhintavaiheessa. Haitta-aineet ovat eri asia kiintokalliossa kuin kaivosteollisuuden murskainten kidoissa ja purkuvesissä. Tuskinpa puhtaita akkumineraaleja Eräjärven Sälpäkaivoksiltakaan tultaisi koskaan louhimaan, vaikka niin vihreä siirtymä väittääkin. Zero Emissions sitä pitää kaikilla olla…

Viitaniemellä korukivet ja akkumineraalit laatuleimasi Kaivostutkijat

”ZERO EMISSIONS”

Jari