Viitasaaren kiviveistämön historiaa
1940-luvulla Toivo Hietanen hakkasi käsityönä hautakiviä. Koska työ oli rasittavaa, hän halusi myydä veistämönsä. Vuonna 1948 Eino Räsänen ja Aatos Sinisalo ostivat sen. Hietasella oli tietoa hienosta mustasta kivestä, dioriitista, jota löytyisi Huopanasta. Viitasaaren Kiviveistämö alkoi tehdä siitä hautakiviä ja muistomerkkejä. Räsäsen ja Sinisalon tiet erkanivat. Syntyi kaksi yritystä: Viitasaaren Mustakivi ja Hautakiviveistämä Aatos Sinisalo. Mustakivi Oy laajeni yli 80 miestä työllistäväksi laitokseksi ja monipuolisti tuotevalikoimaansa muun muassa rakennuslaatoilla. Elis Räsänen veisti mustan graniittipaaden, joka löytyy Viitasaaren torilla ja sai nimen Wilma.
Viitasaaren Mustakiven päätuotteet olivat hautakivet ja julkisivukivet, vuoden 1991 aikana yhtiö aloitti ohutlevytuotannon. Se oli kapasiteetiltaan suurin ohutlevyjen tuottaja maassamme.
Huopanan kivilouhoksissa on louhittu jo 1930-luvulta saakka graniittia ja granodioriittia, lisäksi alueella on laaja gabro- ja periodotiittiesiintymä. Hylätyt louhokset ovat täyttyneet ajan mittaan vedellä. Louhokset ovat olleet merkittävä osa Viitasaarelaista teollisuutta, ja paikallinen kivi on tunnettua kansainvälisestikin.
Lähde: Ritva Rinnankoski Viitasaaren Wilma 2006
Kivenveiston jälkiperintö 8/2023
Viitasaaren Huopanan kylältä löytyy useita Viitasaaren Mustakivi Oy:n vanhoja kivilouhoksia, sekä pari vanhempaa ja uudempaa louhosta. Kohteesta löytyi valitettavan vähän tietoa. Historia on varmasti ollut aikoinaan vaiherikas, ja yritys toimi alueella useita vuosikymmeniä.
Aikojen saatossa osa louhoksista on sammaloitunut ja täyttynyt vedellä.
Sivukivikasoja löytyy myös paikoin röykkiöinä Muuruejärven rannoilta.
Avolouhoksia ei ole aidattu mitenkään, tai tehty juurikaan maisemointi työtä. Myös varoituskyltit avolouhoksista puuttuvat.
Erään louhoksen taukotupa tai konttori.
Paljonkohan Electrolux on päästänyt kylmäaineita ilmakehään?
CFC-yhdisteet eli freonit ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka muodostuvat kloorista, fluorista ja hiilestä.
CFC-kaasujen tuotanto alkoi 1930-luvun alussa. Kaasumaisia CFC-yhdisteitä on käytetty kylmäkoneissa kauppanimellä freoni, josta on tullut koko ryhmän nimitys. CFC-yhdisteitä saattaa edelleen esiintyä vanhoissa kylmälaitteissa, sumutinpulloissa ponnekaasuna ja vaahtomuoveissa.
CFC-yhdisteet tuhoavat ilmakehän stratosfäärin otsonikerrosta. Tämä otsonin hajoaminen johtaa otsonikerroksen ohenemiseen eli otsonikatoon. Nykyään CFC-yhdisteiden käyttöä rajoitetaan kansainvälisin sopimuksin kuten Montrealin pöytäkirja.
NASA julkaisi vuonna 2009 tietokonesimulaation siitä, miten olisi käynyt ellei CFC-yhdisteiden käyttöä olisi rajoitettu. Simulaation mukaan kaksi kolmasosaa otsonikerroksesta olisi tuhoutunut vuoteen 2065 mennessä ja tämän vuoksi maahan pääsevän ultraviolettisäteilyn määrä olisi lisääntynyt 650 prosenttia. Ultraviolettisäteily olisi aiheuttanut huomattavaa vahinkoa kaikelle maanpäälliselle elämälle.
”Konehuoneen” kohdalla oli havaittavissa öljypäästöjä maaperään, ja maassa lojui myös useita öljysuodattimia jätteenä. Öljyn aisti selvästi hajusta.
Shell:in öljypurkit oli edustettuna tällä alueella.
Länsipuolelta aluetta jätekasoja löytyi maastosta sieltä sun täältä. Paljonkohan jätettä löytyy mättäiden alta ja louhoksien pohjalta?
Rakennuksien asbestipitoisia jätteitä löytyi myöskin (Minerit-levyt ja kermit).
”Vailla virtoo”
”Urho Tuominen Oy on yli 100-vuotias suomalainen sähköalan perheyhtiö. UTU-konserni tarjoaa asiakkailleen laadukkaat ja monipuoliset sähkö- ja automaatioalan tuotteet ja palvelut. UTU:lla on toimintaa Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Norjassa. ” Lähde: Wikipedia
Parempaa laatua oleva mahdollisesti asbestipitoinen jarrusatulan pinta.
Haamurakennuksia metsässä.
Alueen itäpuolella löytyi myös tyhjiä jätetynnyreitä maastosta.
…akku ynnä muuta jätettä
Pajan toiminta on hiljentynyt…
Roinakasan keskellä valkoinen asbestikangas ja öljysuodatin
Putkistojätettä
Kaivostoiminta vauhdissa…
Tai ei ole ollut vauhdissa vähään aikaan… Viitasaaren Mustakivi on asetettu konkurssiin jo 90-luvulla, eikä konkurssipesän ostaja ole vienyt asioita eteenpäin.
Kockums-työkoneet
Kockums oli aikoinaan myös merkittävä kaivinkoneiden ja metsäkoneiden valmistaja sen ostettua 1947 ruotsalaisen Landskrona-yhtiön. Vuonna 1979 Ruotsin valtion omistamalle Statsföretagille siirtynyt liiketoiminta myytiin 1982 osin Volvo BM -työkonevalmistajalle ja 1984 metsäkoneiden osalta suomalaiselle Rauma-Repolalle. Suomalaisyritys oli jo 1980 ostanut kaksi muuta ruotsalaista metsäkonevalmistajaa, Bruun Systemsin ja ÖSAn, ja yhdisti nämä kaikki suomalaisen Lokomo Forestin kanssa metsäkonevalmistajaksi nimeltä Forest Machine Group (FMG). Amerikkalaisen Timberjackin oston 1989 jälkeen yrityksestä tuli FMG Timberjack, sitten Timberjack, jonka vuonna 2000 osti John Deere.
Lähde:Wikipedia
Hyvin on öljypohjat seitittyneet.
Maa-ainelupa erään louhoksen tiimoilta. Pikkuisen on jäänyt kunnostus ja jälkihoito kesken Suomen Kivijaloste Oy:lläkin lepikon keskelle piiloon…
Kovin on aikoinaan räjähdekaapit olleet lujaa luokkaa…
Sisältääkö räjähdysaineita vai ei?
Mitäpä sieltä pilkottaa?
Räjähteiden varastoinnin turvallisuusvaatimukset ja luvan hakeminen
Räjähteiden varastointi on mahdollista pysyvässä tai tilapäisessä varastossa.
Pysyvä ja tilapäinen varasto voivat käsittää useita erillisiä, samalla alueella olevia varastorakennuksia.
Räjähteiden kuluttajakaupan yhteydessä tapahtuva varastointi ei tässä mielessä ole pysyvää varastointia.
Pysyvä varastointi on samassa paikassa jatkuvasti, vuodesta toiseen, tapahtuvaa varastointia. Räjähdemäärää rajoittaa suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin.
Varastoitavina räjähteinä voivat olla:
- normaalit louhintaräjähteet
- räjäytysnallit
- ruuti
- patruunat
- ilotulitteet.
Tilapäinen varastointi on tarkoitettu selkeästi tilapäisen toiminnan räjähteiden varastoksi, esim. tietyömaan, määräaikaisen louhinnan tai vastaavan työmaan. Tilapäinen varastointi on käytännössä mahdollista vain louhintaräjähteille ja räjäytysnalleille. Varastointimäärän pitää olla yhteensä alle 10 000 kiloa.
LAINSÄÄDÄNTÖ
Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta 819/2015
Määräaikaistarkastukset
Käyttöönottotarkastuksen jälkeen varastolle tehdään tarkastuksia määräajoin 1–5 vuoden välein riippuen varastolle luvitetusta räjähdemäärästä. Tukes on toiminnanharjoittajaan yhteydessä, jotta määräaikaistarkastuksesta voidaan sopia. Mikäli tarkastuksissa havaitaan vakavia puutteita, on Tukesilla oikeus tihentää tarkastusväliä. Tarkastus voidaan joissain tapauksissa suorittaa myös Tukesin ohjeistamana omavalvontana, mikäli se on riskiperusteisesti perusteltua.
Tilapäisen varastoinnin lupapäätös ja tarkastukset
Tukes myöntää varastolle luvan, jos varastointiedellytykset täyttyvät. Luvassa voi olla varastointia koskevia ehtoja ja rajoituksia.
Ennen tilapäisen varaston käyttöönottoa pitää varastoijan pyytää varaston käyttöönottotarkastusta siten kuin lupapäätöksessä esitetään. Lupapäätöksessä on mainittu paikallinen pelastuslaitos käyttöönottotarkastuksen tekijäksi, jos Tukes ja pelastuslaitos ovat menettelyn sopineet. Jos lupapäätöksessä on sanottu käyttöönottotarkastuksen tekijäksi Tukes, ei tarkastusta voi siirtää pelastuslaitokselle.
Tilapäisen varastoinnin lupa on voimassa kaksi vuotta. Varastoinnille voidaan hakemuksesta myöntää jatkoaika, jos Tukesin tai pelastusviranomaisen tekemässä uusintatarkastuksessa todetaan asioiden olevan kunnossa ja jos työmaa edelleen varastoa vaatii. Varastoijan on lähetettävä luvan jatkohakemus Tukesiin ennen alkuperäisen luvan umpeutumista. Tukes myöntää jatkoajan tarkastuksen perusteella enintään kahdeksi vuodeksi, vuosi kerrallaan.
Lähde: Tukes
Jälkisanat
Kovinpa oli Huopanan alueella toiminnan lopettamisasiat jääneet retuperälle. Näistä voisi mainita louhoksien aitauksien puuttumisen, varoituskylttien puutteet, sekalaiset jätteet (osa vaarallista jätettä; öljyt ja asbesti) ja epämääräisien räjähdekaappien esiintyminen. Näin heikosti toimii valvontapuoli valtiossa nimeltä Suomi.
Viitasaarella kävi mustat kivet louhimassa Kockums:n kyytiin Kaivostutkijat.
Jari
Riitta Räsänen
Hei, hienoa että ympäristöä tutkitaan ja tuodaan vanhoja virheitä tietoon. Mutta muutamaa asiaa on pakko kommentoida.
Kuten kuvan kyltistä huomaatte itsekin, on Suomen kivivalmiste hakenut lupia alueelle vielä 2011. 90-luvun jälkeen toimintaa siis on ollut pitkään.
Mustakiven toiminta siis siirtyi konkurssin jälkeen konkurssipesän hallinnasta uusille omistajille, eikä näistä 90 luvun jälkeisistä tapahtumista ole tässä ”tutkielmassa” sanaakaan.
Varmasti osansa on Mustakivi Oy:lla, mutta teksti tuntuu osoittavan yhtä ainutta toimijaa, joka konkurssipesämenettelyn kautta on menettänyt hallintaoikeudet toimintaan ja myyty.
Huomataan myös, että lainsäädäntö ja sen toteuttaminen sekä valvominen on ollut aikojen saatossa aivan toista kuin tänä päivänä.
Toivottavasti kirjoittelette jatkossakin epäkohdista, mutta asioissa tulee tulla selviksi myös tapahtumat tähän päivään saakka, myös ehkä antaa asianosaisille mahdollisuus kommentointiin.
Ystävällisesti, Kivimiehen tytär
kaivostutkijatblogi
Kiitos palautteesta. Kyseisestä alueesta löytyi yleisesti ottaen todella vähän tietoa, ja olisi hyvä jos löytyisikin enemmän! Historiaa tuolla alueella varmasti on eri muodoissaan. Pääasia blogissa kuitenkin on, että kaivosalueet olisi asiallisessa kunnossa tuleville sukupolville, oli lainsäädäntö tai vastuusuhteet mitkä tahansa. Konkurssitapauksissa varsinkin jälkipyykki usein loppuu, kun ei ole rahaa tai vakuuksia kunnostuksiin.
Petri Jokipalo
Moi
Entisenä kultaseppänä ajattelin palautella vaimoni kanssa kiviharrastusta takaisin. Viitaniemen vanha kaivos oli suunnitelmissa tänä kesänä mutta jäi mietityttään miten tunnistaa radioaktiiviset kivet ja kiteet?
Kiitos