Siilinjärven kaivoksen uraanianomalia
Jo aikaisemmin on korviin kantautunut huhupuheita, että ”mittarit on tikittäneet” Kemiran, nykyisen Yaran, alueella. Mitään varmaa tietoa asiasta ei kuitenkaan ole löytynyt kuin vasta nyt alla oleva klausuuli GTK:n vanhoista lentomittauksista.
”Osassa kipsikasaa havaittiin heikkoa säteilyä (satunnaisnäytteissä oli 21 ppm U, 20 ppm Th ja 59 ppm U, 3 ppm Th): ilmeisesti tämä osa kipsistä oli peräisin sedimenttisestä fosforiitista, jota vielä tuolloin käytettiin tehtaan raaka-aineena.”
Lentomittauksien merkintöjä karkealla tarkkuudella esitettynä karttapohjalla.
Punaiset lämpäreet kipsikasalla. Lähde: GTK:n Lentogeofysikaalinen radiometrinen uraanikartta, joka perustuu GTK:n tekemään koko Suomen kattavaan matalalentomittauksiin jotka toteutettiin vuosina 1973-2007.
Terrafamen malmissa on pieni määrä uraania, noin 17 milligrammaa kilogrammassa. Tällaisia pitoisuuksia esiintyy myös muualla suomalaisessa kalliossa, eli pitoisuus ei ole erityisen korkea. Ydinenergia-asetuksen mukaan uraanimalmin uraanipitoisuus on vähintään 1 000 mg/kg.
Lähde: Terrafame
Kuopattu, peitetty ja vaiettu!?
Pitoisuudethan ovat sangen pieniä, mutta jaksaa kummastuttaa, että ”Yara Suomi Oy:n kipsin läjitysalueen laajennus, Siilinjärvi” YVA ja uusin ”Laukansalon laajennus” ei ole sanallakaan ottanut kantaa asiaan. Onko kipsikasan ”pikkuiset” uraanit ja thoriumit peräisin Neuvostoliitosta alun perin tuodusta fosfaattimalmista vai nykyisen louhosalueen rikkaammista ”osumista”?! Onhan alueen vieressä tehty uraanietsintää mm. Temolla ja Kuivasteenmäellä. Onko ”osumien” esiintymisen mahdollisuus olemassa varsinkin, kun niitä on esiintynyt apatiittimalmin yhteydessä muuallakin (Nuottijärvi ja Sokli)…
Miten on tämä on lipsahtanut ohi? Ei pitäisi olla vaikea yhtälö osoittaa YVA:ssa ettei noita ole varmaankaan haittaa verrattuna siihen, että asia vaietaan. Mitäpä muuta on vaiettu?! Mitä penkan pohjalta oikeasti löytyy? Eipä herätä suurta luottamusta nämä…
Kaivoksen laajennushan on jo kuulutettu ja siunattu jo aikapäiviä sitten. Kysymys on enää viranomaisilla pokkaa asettaa lupaehdoiksi oikeasti kunnollisia vaatimuksia. Onko tulevaisuudessa kipsin jatkokäytölle esteitä, kun sitä levitetään pelloille?
Yara Maanparannuskipsi parantaa maan mururakennetta ja vähentää eroosiota vesistöihin. Se pidättää maassa olevaa vesiliukoista fosforia maahiukkasten pinnoille kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lohkon fosforimäärään ei lasketa maanparannukseen käytetyn kipsin sisältämää fosforia. Yara Maanparannuskipsi soveltuu kalsiumlannoitteeksi nurmelle ja perunalle, kun pH:n nostotarvetta ei ole, sekä rikin lähteeksi öljykasveille ja viljoille. Ei nosta maan pH:ta.
Mutta itse oleelliseen asiaan! Mitäpä sanovat arvon tulevat Kuntavaalien 2025 uudet kunnanvaltuutetut:
Onko jätteiden (kipsi, sivukivet, jätevedet) rajaton tuottaminen IHAN OOKOO? Onko OOKOO, että kaivos laajenee ihan kylän kuppeeseen kiinni?
”Yara pyytää Siilinjärveä kaavoittamaan mahdollista kaivoksen laajennusaluetta”, Uutis-Jousi 12.4.2024″
Kemiran kipsikasan uraanianomalian paikallisti Kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
