Hakijan esittämien perustelujen mukaan Juurikkaniemen kaivospiirin esiintymä on hyvin tutkittu. Jatkotutkimuksia on tehty kesällä 2010 kairaamalla (4 reikää yht. 233,7 m) alueen pohjoislaidalla vuolukivikontaktin tarkentamiseksi. Tutkimuksissa on todettu vuolukiven soveltuvan Tulikivi Oyj:n monipuolisen tuotannon tarpeisiin, kuten lämmitys- ja erikoisrakenteisiin. Irrotettavan vuolukiven määrän esiintymässä arvioidaan kokonaisuudessaan olevan noin 1,5 miljoonaa kuutiometriä ja sivukiven noin 50 000 kuutiometriä. Sivukivi on pääasiassa serpentiniittiä. Louhoksessa on louhimatonta ja yhtiön käyttöön soveltuvaa vuolukiviraaka-ainetta noin 1,2 miljoonaa kuutiometriä. Hakemuksen mukaan kaivospiirin päämineraali vuolukivi on tärkeä raaka-ainereservi Tulikivi Oyj:lle sen rakenteen, ulkonäön ja sijainnin vuoksi. Tulikivi Oyj:llä on toistaiseksi hyödynnettävänään varantoja Suomussalmen ja Juuan louhoksilla, joten kaivostyöhön ryhtymisen aikataulua Juurikkaniemen kaivospiirissä on vielä vaikea arvioida.

Kaivoksen käyttösuunnitelman mukaan louhinta suoritetaan avolouhintana. Avolouhoksen pituus maanpinnan tasossa on itä-länsisuunnassa 250 m ja pohjoiseteläsuunnassa 175 m. Louhoksen suunniteltu suurin syvyys maanpinnasta on 80 m.

Tulikivi Oyj:llä on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa Nro 72/05/2 kaivostoiminnan harjoittamiseen Juurikkaniemen kaivospiirin alueella. Ympäristölupamääräykset olisi luvan mukaan tullut tarkistaa vuonna 2020, mutta ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (423/2015) siirtymäsäännöksen mukaisesti ennen mainitun lain voimaantuloa annetussa ympäristölupapäätöksessä määrätty lupamääräysten tarkistamista koskeva velvoite on rauennut. Valvontaviranomaisen (Kainuun ELY-keskus) on säännöllisessä valvonnassa arvioitava tällaisen luvan ympäristönsuojelulain 89 §:n mukainen muuttamisen tarve viimeistään vuoden kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin luvan tarkistamista koskeva hakemus olisi ollut määrä jättää lupaviranomaiselle. Kainuun ELY-keskus arvioi Juurikkaniemen ympäristölupaa koskevan muutostarpeen 1.12.2021 mennessä. Toiminnan keskeydyttyä louhos on täyttynyt vedellä. Ylivuotovedet kulkevat poisto-ojan kautta selkeytysaltaisiin, joista ne johdetaan mittapadon kautta ympäristöön. Mittapadolla sijaitsee vedenlaadun seurantapiste, jolta otettujen näytteiden mukaan kaivosalue ei aiheuta merkittävää kuormitusta Kellojärveen. Nikkelipitoisuus on poistuvassa vedessä Kellojärven luontaista tasoa suurempi (esim. 24.8.2020 otetussa näytteessä 14 μg/l), mutta kohoavaa trendiä ei ole havaittavissa. Hakijayhtiö on 24.6.2019 asettanut Kainuun ELY-keskukselle 26 047 €:n suuruisen vakuuden, joka kattaa ympäristövaikutusten kannalta ratkaisevia sulkemistoimenpiteitä ja jälkitarkkailun. Kaivoslain mukainen vakuus on tarkastettu edellisen kerran 2019, ja sen suuruus on nykyisellään 7 000 €, minkä on arvioitu kattavan aitaamisen ja varoituskylttien asentamisen.

Alueella on ollut louhintaa edellisen kerran vuonna 2007, jolloin taloudellinen taantuma aiheutti toiminnan äkillisen keskeytymisen. Hakemuksen perusteella toiminnan jatkumiseen viiden vuoden sisällä liittyy useita epävarmuustekijöitä. Näistä ainakin osa, kuten vuolukiven kysyntä, on hakijasta riippumattomia. Tulikivi Oyj:llä on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa Nro 72/05/2 kaivostoiminnan harjoittamiseen Juurikkaniemen kaivospiirin alueella.

Lähde: TUKES, PÄÄTÖS KAIVOSLUVAN RAUKEAMISEN LYKKÄÄMISESTÄ SEKÄ KAIVOSLUVASSA ANNETTAVIEN YLEISTEN JA YKSITYISTEN ETUJEN TURVAAMISEKSI TARPEELLISTEN MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA 20.9.2021

 

Verikallio 1 -kaivospiiri on määrätty vuonna 1996 ja kaivoskirja on annettu 25.3.1997. Tuotantotoiminta kaivospiirillä on lopetettu v. 2010 ja alue on maisemoitu. Alueella on louhittu vuolukiveä 180 000 k-m3 ja louhoksen koko on 1,25 ha.

Louhitun vuolukiven päämineraaleja ovat talkki, magnesiitti  ja kloriitti. Kuhmon Juurikkaniemen vuolukivestä tehtyjen analyysien mukaan talkki, kloriitti, magnesiitti ja magnetiitti muodostavat yli 99 % malmin mineraaleista. Rikkipitoisten mineraalien, kuten pentlandiitti, rikkikiisu ja magneettikiisu, pitoisuudet vuolukivessä ovat alhaiset. Verikallion vuolukivi kuuluu samaan Kainuun vuolukivivyöhykkeeseen ja sen mineralogisen rakenteen voidaan olettaa olevan samanlainen. Läjitettävästä vuolukivestä ei liukene ympäristöön haitallisia määriä metalleja. Vuolukivessä on vain vähän rikkiyhdisteitä ja runsaasti neutralointikapasiteettia omaavaa kiviainesta, joten mahdollinen haponmuodostus ja siitä aiheutuva metallien liukoisuuden kasvaminen on epätodennäköistä pitkänkin ajan kuluessa.

Sivukiveä on muodostunut louhoksen sivulta avolouhinnassa poistetusta kalliomassasta, joka on pääasiassa serpentiniittiä . Geologian tutkimuskeskus on tutkinut Kuhmon Kellojärven serpentiniittimassiivia Juurikkaniemen louhoksella ja todennut louhittavasta serpentiniitistä, että sen sulfidimineraalien määrä on erittäin vähäinen ja metallipitoisuudet pienet. Serpentiniitti sisältää myös happamuutta neutraloivaa karbonaattia, mikä hidastaa sulfidiaineksen liukenevuutta. Havaittu nikkelipitoisuus oli noin 0,2 % ja kromipitoisuus noin 0,3 %. Serpentiniitissä olevilla metallipitoisuuksilla ei arvioida olevan haittavaikutuksia.

ELY-keskus on todennut em. lausunnossaan, että alueella tehdyt maisemoinnit ovat ympäristön ja luonnonsuojelun kannalta riittäviä. Lisäksi lausunnossa on todettu, että alueen turvallisuutta tulisi parantaa (mm. jyrkimpien kohtien aitaaminen, mahdollinen louhoslammen rannan muokkaaminen ja louhosalueesta varoittavan kyltin laittaminen tiealueelle). Kaivosviranomainen toteaa, että alueen aitaustarve on vähintään 400 m.

Lähde: Verikallio 1 -kaivospiirin lakkauttamista koskevan kuulemisasiakirja TUKES 4.1.2019

Kuhmossa vuolukivien perässä 6/2020

Juurikkaniemen louhos sijaitsee Kuhmon Kellojärven itärannalla. Alueella on ollut viimeksi toimintaa 2007. Kovin pitkään saavat louhokset olla odottavassa tilassa.

Louhos on täyttynyt vedellä. Takana näkyy ramppi sivukivikasalle.

Tähän on kiven sahaus päättynyt…

Suoni. Vuolukivimalmissa esiintyy vähäisesti myös epäkuranttia tavaraa. Tässä tapauksessa lienee raskasmetallipitoista.

Vähän erilaisempaa serpentiniittikiveä, jossa näkyy myös paikoin tuollaista rikkipitoisen kiven rapautumaa.

Sivukivialue.

Eipä ole näitä paljoa maisemoitu tai ennallistettu. Tapahtuukohan koskaan, tai millä vuosikymmenellä?

Verikallion louhos.

Kuva Verikallion louhoksesta aikoinaan tyhjänä. Syvyyttä löytyy.

Kesämökkinaapurin iloksi on tehty ennallistaminen kivikasan päälle. Vähän multaa ja räkämäntyjä.

Muutoin maisemointi ja ennallistaminen on Nälkämaan korvessa unohtunut, vai odotellaanko tässä itärajan naapuria panssariesteineen? Mitenkähän EU-herrojen ja rouvien ennallistamisasetus koskee näitä kaivoksien ja louhoksien tapauksia?! Ja kaikki luonnonraiskaaminen ja saastuttaminen sivuutetaan sitä ”kaivosteollisuuden ohituskaistaa” pitkin?

 

Kuhmossa vuolukivilouhokset ennallisti Kaivostutkijat

Jari ja Jarkko